Espoo, Suomi 8.12.2016 – Schneider Electric tuo Suomen markkinoille standardisoidun teollisuus-UPSin vaativiin olosuhteisiin.

Gutor PXC -UPS on ihanteellinen karuihin olosuhteisiin sekä erilaisiin tuotannollisiin sovelluksiin. UPS suojaa teollisten sovellusten kriittisimpiä osia jännitekatkojen, -piikkien ja muiden sähköverkon häiriöiden aiheuttamilta vahingoilta, samalla tarjoten akkuvarmennettua sähköä verkkokatkosten aikana. Ratkaisun standardisoidun ja joustavan suunnittelun ansiosta laitosten käyttäjät, toiminnasta ja kunnossapidosta vastaavat sekä urakoitsijat pääsevät käyttöönottamaan luotettavan kokonaisratkaisun huomattavan nopeasti ja matalin kustannuksin.

”Tämän päivän teollisessa infrastruktuurissa on laaja kattaus toiminnalle kriittisiä järjestelmiä, jotka tarvitsevat varmaa ja luotettavaa sähkönsyöttöä myös kovissa olosuhteissa. Gutor PXC tarjoaa äärimmäisen luotettavan, turvallisen ja tehokkaan keinon suojata kriittisiä sovelluksia syrjäisissä ja kovissa oloissa, joissa suunnittelemattomia seisakkeja ei voida sallia eikä UPS-järjestelmä voi pettää”, sanoo Tuomas Koittola, Sales Manager Secure Power IT Division, APC by Schneider Electric.

Tehty äärimmäisiin olosuhteisiin

Aiemmin asiakkaat, jotka tarvitsivat UPS-ratkaisun koviin olosuhteisiin, joutuivat hankkimaan täysin räätälöidyn järjestelmän saadakseen tarpeitaan vastaavan ratkaisun. Räätälöinti tarkoitti enemmän suunnitteluun ja valmistukseen käytettävää aikaa, sekä korkeampia kustannuksia. Ratkaisullaan Schneider Electric tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden kustannustehokkaaseen teollisuus-UPS-ratkaisun toteuttamiseen samalla kaventaen eroa vakioitujen, kaupallisten IT-UPSien ja täysin kustomoitujen, vaativiin olosuhteisiin tarkoitettujen teollisuus-UPSien välillä. Gutor PXC:n merkittävimpiä hyötyjä on huomattavasti lyhentyvä suunnittelusta toimitukseen vievä aika, joka oli ennen 18–20 viikkoa ja nyt 6–8 viikkoa.

Muita Gutor PXC -UPS:n pääominaisuuksia ja hyötyjä:

• Korkea toimintalämpötila: jopa 55 °C asti
• Täysin teräsrakenteisen koteloinnin tärinänkesto 1G asti
• Pölyiseen ympäristöön: integroidut suodattimet, suojausluokka IP42
• Pieni koko: leveys 600 mm, 10–80 kVA. (ilman muuntajia olevat mallit)
• Laitteen elinikä: 20+ vuotta

Gutor PXC -UPS:it ovat saatavilla Suomessa.

Lue lisää osoitteesta: http://www.schneider-electric.com/en/product-range/63672-gutor-pxc tai ota yhteyttä Schneider Electricin edustajaan Suomessa.

Yhteystiedot:
Tuomas Koittola
Sales Manager
Secure Power
IT Division
APC by Schneider Electric
M +358 (0)40 776 7816
E tuomas.koittola@schneider-electric.com

Aika: 13.12.2016 klo 8:30-12:30, rinnakkaissessiot liikenne sekä energia ja rakentaminen 13:30-16:15

Paikka: Messukeskus, Kokoustamo

Tervetuloa Tekesin digiohjelmien järjestämään tilaisuuteen kuulemaan ajankohtaista asiaa fiksuista ratkaisuista liikenteessä, energiassa, rakentamisessa ja ICT:ssä.

Poimintoja sisällöstä:

Osmo Soininvaara: Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta?
Jussi Pajunen, Helsingin kaupunki ja Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen kaupunki: Ovatko suomalaiset kaupungit fiksuja?
Sami Kokkonen, Fira Palvelut Oy: Kahden viikon putkiremontti
Sonja Heikkilä, OP Group: Liikenteen digitaaliset palvelut

Tarkempi ohjelma tästä linkistä.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:

Viestintäpäällikkö Eero Lukin

eero.lukin@tekes.fi

puh. 050 5577 715

Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla edellytetään jatkossa talonrakennushankkeissa pätevän asiantuntijan lausuntoa siitä, täyttävätkö betonirakenteet niiden lujuudelle ja vakaudelle asetetut vaatimukset. Kaupunkien rakennusvalvonnat ovat sopineet menettelystä yhdessä Talonrakennusteollisuuden kanssa. Käytäntö ei koske normaaleja pientaloja (omakoti-, pari- ja rivitaloja).

Muutamissa rakennushankkeissa viime aikoina todettujen betonin lujuuspuutteiden johdosta arvioidaan, ovatko betonirakenteiden laadunvarmistuksen nykyiset käytännöt riittäviä. Helsingin, Espoon ja Vantaan rakennusvalvonnat edellyttävät rakenteilla olevien kohteiden paikallavalettujen kantavien ja jäykistävien betonirakenteiden lujuudesta tehtäviä lisäselvityksiä. Näin voidaan kartoittaa betonirakentamisen laadunvarmistukseen liittyvien ongelmien laajuus, kohdentuminen ja syyt sekä varmistua rakenteiden turvallisuudesta. Menettely on 8. joulukuuta lähtien voimassa toistaiseksi, kunnes se voidaan perustellusti purkaa.

Rakennusvalvonnat eivät toimita lopullista rakennekatselmusta, rakennuksen käyttöön hyväksyvää osittaista loppukatselmusta eikä lopullista loppukatselmusta ennen kuin ovat saaneet asiantuntijalausunnon paikallavalettujen betonirakenteiden vaatimustenmukaisuudesta. Lausunnon antaa hankkeen vastaava rakennesuunnittelija tai muu rakennusvalvonnan hyväksymä asiantuntija. Selvitykset tehdään joko koekappaleiden avulla, kimmovasaralla tai muulla luotettavalla menetelmällä.

Betonirakenteissa esiin tulleet ongelmat ovat koskeneet etupäässä sellaisia rakennushankkeita, joissa on käytetty niin sanottua säänkestävää P-lukubetonia. Kyseistä erikoisbetonia käytetään ehkäisemän korroosiota rakenteissa, jotka altistuvat toistuvalle jäätymiselle ja sulamiselle sekä suolarasitukselle. Käyttökohteita ovat esimerkiksi siltarakenteet ja pysäköintihallit. Tällaisissa betonirakenteissa on todettu paikoitellen tavallista korkeampia ilmamääriä, jotka tekevät betonista normaalia huokoisemman.

Betonimassan laadunvarmistuksessa ei ole löydetty poikkeamia. Vielä ei tunneta, missä vaiheessa betonointiprosessia ilmapitoisuus on kasvanut.

”Jäsenyrityksemme ovat jo omaehtoisesti tehneet selvityksiä omissa rakennushankkeissaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun suurissa kohteissa ei ole todettu puutteita. Asiantuntijakatselmukset ovat kuitenkin paikallaan, jotta tilanteesta saadaan muodostettua kokonaiskuva”, Talonrakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Kim Kaskiaro toteaa.

”Olemme myös sopineet ympäristöministeriön kanssa, että urakoitsijat ja betoniteollisuus käyvät läpi betonirakentamisen tuotantoketjut laadunvarmistustoimenpiteineen. Tarkennamme käytäntöjä ja vastuunjakoa tarpeen mukaan, jotta vastaavilta ongelmilta vältytään jatkossa.”

Liikennevirasto on puolestaan toteuttanut selvityksen muun muassa siltarakenteista ja määrännyt tehtäväksi laadunvarmistustoimenpiteet niiden betonirakenteille.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Kim Kaskiaro
Talonrakennusteollisuus ry
Puh. 050 5481 691

Kasarmikatu 21 -toimistokiinteistön ravintoloitsijaksi ravintola Juuren perustajat
– Ravintoloitsijoiden yritys Zipuli vastaa myös kohtaamis- ja kokoustilan vuokraustoiminnasta

Kasarmikatu 21 -toimistokiinteistön pienoismalli piparkakkuversiona.

Kasarmitorin laidalta purettavan Helsingin rakennusviraston tilalle valmistuvan uuden toimistokiinteistön ravintolatoiminnan ylläpitäjäksi lähtee ravintola Juuren emoyhtiö Zipuli Oy. Zipulin pääomistajat ovat Ilja Björs ja Jarkko Myllymäki.

– Kaartinkaupungissa 12 vuotta sitten toimintansa aloittanut ravintola Juuri ja sen ravintoloitsijat  ovat Kasarmikatu 21 -kiinteistöhankkeen arvolle ja arvoihin sopiva kumppani. Myllymäen ja Björsin ravintoloissa tarjotaan ravintolapalveluita samalla pieteetillä kuin toimistokiinteistöäkin toteutetaan eli käyttämällä ensiluokkaisia raaka-aineita ja keskittymällä ajattomaan laatuun, kertoo HGR Property Partnersin sijoitusjohtaja Marianne Luojola.

– Jos keittiö on kodin sydän, niin miksei myös toimistotalon! Kasarmikatu 21:n  tiloissa tullaan tarjoamaan ravintolatoimintamme perustan mukaisesti intohimolla valmistettuja maukkaita lounaita sekä toteutetaan ruokailuun liittyviä talon toimintoja, kertoo ravintoloitsija Ilja Björs.

– Olemme olleet ravintola-alan edelläkävijä, ja olemme jo pitkään etsineet sopivaa tilaa, jossa voimme jatkaa uusien mahdollisuuksien luomista ja kehittämistä saman henkisen kumppanin kanssa, jatkaa Björs.

Kaartinkaupungin uusi kohtaamis- ja juhlatila 
Zipuli Oy on vuokrannut Kasarmikatu 21 -kiinteistön ravintolatilojen lisäksi pohjakerroksen kokoustilakokonaisuuden ja tulee vastaamaan näiden vuokraustoiminnasta. Ravintola- ja tapahtumatilan pinta-ala on yhteensä lähes 1600 neliömetriä.

Kasarmikatu 21 -kiinteistössä on lounasravintolatila, jonka yhteyteen tulee myös päivisin toimiva kahvila ja salaattibaari. Kiinteistön toinen ravintola sijaitsee Pohjoisen Makasiinikadun puolella. Ravintoloitsijat suunnittelevat siihen bistro-tyylistä kortteliravintolaa, joka on lounasajan lisäksi auki myös iltaisin.

– Kasarmikatu 21 -kiinteistön yhtenä lähtöajatuksena on ollut elävöittää Kaartinkaupungin ympäristöä. Pääsemme nyt luomaan ravintolakentän moniosaajien Björsin ja Myllymäen kanssa lämminhenkisen kohtaamispaikan alueen asukkaille ja yrityksille. Kiinteistön tapahtuma-auditorio on iso muunneltava tila,  joka soveltuu esimerkiksi yritysten kokouskäyttöön, mutta on helposti muokattavissa myös iltatilaisuuksiin ja juhliin, kertoo Luojola.

–  Kasarmikatu 21:n tilat taipuvat vaikkapa viikonlopun viininmaisteluillan, stand up -keikan tai häiden ja erilaisten bankettien estradiksi, täydentää Björs.

Kasarmikatu 21 -toimistokiinteistöhanke etenee aikataulun mukaisesti. Kellarikerrokset on saatu rakennettua ja ensimmäiset varsinaiset kerrokset ovat alkaneet jo kohota Kasarmitorin laidalla.  Uudet kerrokset valmistuvat noin kuukausi ja kerros -tahtia. Tammikuussa alkaa luonnonkivisen julkisivuverhoilun asentaminen. Uusi toimistotalo on valmis vuoden kuluttua, vuoden 2017 loppuun mennessä.

Juuri on vuonna 2004 perustettu ruokaravintola Helsingissä. Suomen gastronomien seura on nimennyt sen vuoden 2010 ravintolaksi. Juuri on mainittu Michelin oppaassa vuodesta 2008 lähtien.  Juuren toiminnan kulmakiviä ovat kotimaiset ja paikalliset laadukkaat sesongin raaka-aineet yhdistettynä suomalaiseen ruokaperinteeseen uudella tavalla. Emoyhtiö Zipuli Oy:n alla toimivat ravintola Juuren lisäksi viinibaari Latva, Pihka-lounasravintolat sekä Juuri Tapahtumat. Juuri Tapahtumat on erikoistunut tapahtumiin ja catering-palveluihin ja vastannut muun muassa Helsingin Juhlaviikkojen Huvila-teltan tarjoilusta jo neljän vuoden ajan ja hoitanut tänä vuonna Jussi-gaalan tarjoiluja.Pihka-lounasravintolat toimii kolmessa keskustakohteessa: Ruoholahdessa, Lintulahdessa ja Mechelininkadulla. Lisäksi Marimekon pääkonttorissa Herttoniemessä toimii lounasravintola Maritori. Kesällä alakertaan laajentunut ravintola Juuri sekä viini- ja cocktailbaari Latva jatkavat toimintaansa Korkeavuorenkadulla. Yritysrypäs työllistää vakituisesti yli 60 henkeä. 

LISÄTIEDOT
Marianne Luojola, sijoitusjohtaja, HGR Property Partners
040 570 5183 / marianne.luojola@hgrpp.fi
Ilja Björs, ravintoloitsija, Zipuli Oy
040 585 2100 / ilja.bjors@juuri.fi
Kuva- ja muut taustatiedustelut
HGR Property Partners Oy, Riitta Heikkuri, riitta.heikkuri@hgrpp.fi  / 040 521 5179

Erottajalla sijaitseva, aiemmin Tullihallituksen käytössä ollut kiinteistö on vaihtanut omistajaa.  Senaatti-kiinteistöt myi Helsingissä Uudenmaankatu 1-5 sijaitsevan arvokiinteistön Lapis Rakennus Oy:lle 26,5 miljoonalla eurolla. Eduskunta hyväksyi kiinteistökaupan 27.6., ja sen jälkeen Senaatti-kiinteistöt ja ostaja ovat valmistelleet omistajavaihdoksen täytäntöönpanoa. Omistusoikeus siirtyi Lapis Rakennus Oy:lle 8.12.2016.

Lapis Rakennus Oy aikoo palauttaa rakennuksen alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa, liike- ja asuintaloksi.

Tontilla sijaitsee kaksi eri aikaan rakennettua rakennusta, jotka on myöhemmin yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi. Ensimmäinen rakennus valmistui Erottajan varrelle vuonna 1891, ja sen suunnitteli arkkitehti Theodor Höijer. Toinen rakennus valmistui Yrjönkadun puolelle vuonna 1905, arkkitehtina oli toimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna.

Molemmat talot rakennutti aikoinaan henkivakuutusyhtiö Kaleva liike- ja asuintaloiksi. Valtio osti kiinteistön vuonna 1913. Yhdistettyihin taloihin muutti valtion virastoja, mutta merkittävä määrä huoneistoja oli asuinkäytössä vielä 1930-luvulla, joitakin asuntoja oli pihasiivissä vielä 1970-luvulla.

Talot ovat arkkitehtonisesti ja historiallisesti arvokkaita, ja ne on suojeltu vuonna 1980 asetuksen nojalla.

Lisätietoja:

Senaatti-kiinteistöt
Johtaja Mauri Sahi, kiinteistökehitys ja -myynti, p. 0400 376303

Lapis Rakennus Oy
Toimitusjohtaja Pasi Kivimäki, p. 0400 700 348

Kauppatieteiden maisteri Jani Vahvanen on aloittanut Schneider Electric Finland Oy:n toimitusjohtajana 1.11.2016. Vahvaselle raportoivat Schneider Electric Finland Oy:n liiketoimintayksiköistä ja tukitoiminnoista vastaavat johtajat sekä Schneider Electricin Baltian yksiköiden toimitusjohtaja Sohvi Rajamäki. Vahvanen siirtyi uuteen tehtäväänsä Hewlett Packard Enterprisen Suomen ja Baltian maiden toimitusjohtajan tehtävästä.

”Tulin tänne oman alansa johtavasta, aivan erinomaisesta globaalista yrityksestä. Schneider Electric on valtavan kyvykäs ja menestyvä globaali yhtiö, jonka energianhallinnan ja automaation ratkaisut ovat maailmanlaajuisesti erittäin edistyksellisiä. Tuotteemme, palvelumme ja ohjelmistomme tähtäävät konkreettisten ratkaisujen kautta energiankulutuksen optimointiin. Meillä on mielestäni vahva kyky toteuttaa hyvin vaativia projekteja. Tätä osaamista hyödyntämällä luomme koko Suomen kattavan palveluorganisaatiomme avulla merkittävää lisäarvoa asiakkaillemme sekä vaikutamme positiivisesti kestävään kehitykseen”, kertoo Schneider Electricin toimitusjohtaja Jani Vahvanen.

”Olen ylpeä saadessani työskennellä yrityksessä, joka strategiansa mukaan taistelee ilmastonmuutosta vastaan, ja joka pystyy tarjoamaan konkreettisia keinoja energiadilemman ratkaisemiseksi. Schneider Electricillä tärkein tehtäväni on kehittää toimintaamme mahdollisimman asiakas-ja kumppanilähtöiseksi. Portfoliomme on erinomainen, mutta mielestäni se, miten osaamme kohdistaa sen hyödyt asiakkaiden tarpeisiin lienee meille se keskeisin kehitysalue.”

”Schneider Electric on teollisen internetin edelläkävijä. Olemme hyödyntäneet verkkoteknologiaa ja koneiden välistä kommunikaatiota jo kauan ennen kuin siitä alettiin puhua teollisena internetinä. Alalla ja yhtiössä, jonka tuotekehityspanokset keskittyvät energiankulutuksen optimointiin, on bisneksen ja asiakkaiden kannalta todella mielenkiintoiset näkymät. Erilaisten laitteiden, antureiden, ohjausjärjestelmien, päätelaitteiden ja käyttäjien verkottuminen parantaa kaikenlaisten kiinteistöjen energiatehokkuutta sekä luo esimerkiksi teollisuuden valmistusprosesseihin tai sähköverkkojen toimintaan merkittävää kilpailukykyä,” Vahvanen jatkaa.

Vahvanen tuo Schneider Electriciin vahvaa kokemusta myynnistä, markkinoinnista ja liiketoiminnan johtamisesta sekä kansainvälisesti että alueellisesti. Ennen Hewlett Packard Enterprisen Suomen ja Baltian maiden toimitusjohtajan tehtävää Vahvanen toimi johtajana Hewlett Packard Enterprisen globaalissa suurasiakasmyynnissä ja oli Euroopan, Lähi-Idän ja Afrikan liiketoiminta-alueen suurasiakasyksikön johtoryhmän jäsen.

HP-uransa aluksi Vahvanen toimi ensin eri toimialayksiköiden myyntijohtajana ja eteni sitten Suomen ja Baltian maiden Suurasiakasmyynnin johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi.  Tämän jälkeen hän vastasi johtoryhmän jäsenenä Suomen ja Baltian maiden palvelin-, tallennus- ja verkkoliiketoiminnasta.  Vahvanen on aiemmin toiminut myyntiin ja markkinointiin liittyvissä tehtävissä myös Yomi Oyj:ssä, Votek Oy:ssä ja IBM:llä.

Schneider Electric on maailman johtavia integroitujen ja tehokkuutta parantavien ratkaisujen toimittajia muun muassa energianjakelun, teollisuusautomaation, konesaliratkaisujen ja kiinteistönhallintajärjestelmien sektoreilla. Yritys investoi 5 prosenttia liikevaihdostaan tutkimus- ja kehitystoimintaan voidakseen tarjota parhaita energianhallinnan ja automaation innovaatioita.

Schneider Electricillä on Suomessa, Latviassa, Liettuassa ja Virossa yli 25 myyntiin, markkinointiin ja asiakaspalveluun keskittyvää yksikköä. Lisäksi yrityksellä on Suomessa ja Baltiassa useita tuotekehitys- ja tuotantoyksiköitä. Suomen ja Baltian yksiköt työllistävät noin 700 henkilöä.

Senaatti-kiinteistöjen uusi toimintamalli luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi on voittanut vuoden 2016 Yritysten biodiversiteettipalkinnon. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 14 yritystä, joista finaaliin pääsi 6.

Kilpailutuomariston mukaan Senaatti-kiinteistöjen uusi toimintamalli on uraauurtava ja ennakkoluuloton. 

Tuomariston mukaan Senaatti-kiinteistöt on ottanut ennakkoluulottoman askeleen, sillä kyseessä on kiinteistöalan ensimmäinen toimintamalli, jossa luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, suojelu ja edistäminen on rinnastettu rakennussuojeluun.

Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa on lähes 10 000 rakennusta. Niihin liittyy paitsi kulttuuriarvoja, usein myös luontoarvoja. Senaatti-kiinteistöjen luomassa toimintamallissa kiinteistön luonnonsuojelulliset näkökohdat tunnistetaan aluksi ns. luontoarviolla. Arvion perusteella laaditaan tarvittavat ja vaiheittain etenevät luontoselvitykset. Kesällä 2016 tehtyjen esiselvitysten perustella Senaatti-kiinteistöt on tunnistanut 80 luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittävää kohdetta, joiden osalta tehdään luontoselvitykset vuoteen 2020 mennessä.

Luontoselvityksiä hyödynnetään jokapäiväisessä toiminnassa

Senaatti-kiinteistöt hyödyntää luontoselvityksiä kiinteistöjen ylläpidossa, kehittämisessä, rakentamisessa ja myynneissä. Selvitysten ja tutkitun tiedon perusteella kohteille voidaan laatia luonnon monimuotoisuuden huomioon ottavat ja lajien suojeluun tähtäävät hoito- ja suunnitteluohjeet.  Senaatti-kiinteistöjen kumppaneilla on merkittävä rooli tässä työssä.

Toimintamalli koko kiinteistö- ja rakennusalan käyttöön

Senaatti-kiinteistöt haluaa kehittää paitsi omia käytäntöjään myös yleisesti kiinteistö- ja rakennusalan toimialan käytäntöjä.  Tämän vuoksi Senaatti julkaisee luontoarvioiden ja -selvitysten tekemisen toimintamallinsa ensi vuoden alussa kotisivuillaan, josta se on kaikkien vapaasti ja maksutta käyttöön otettavissa ja hyödynnettävissä.

Suomen suurimpana kiinteistöomistajana Senaatilla on paitsi vastuu, myös halu olla edelläkävijä luomassa alalle hyviä ja vastuullisia käytäntöjä.  Senaatin luoma toimintamalli on yksi osoitus tästä työstä. Tavoittelemme kaikessa toiminnassamme ympäristöasioiden jatkuvaa parantamista. Luonnon monimuotoisuuden suojelu sisältyy tähän yhtenä näkökulmana. 

"Kilpailun voitto kannustaa meitä jatkamaan työtä, antaa erinomaisen pohjan viestinnälle ja toivomme, että se houkuttaa muita tulemaan mukaan tärkeään työhön", toteaa Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja ja yhteiskuntavastuuasioista vastaava johtaja Juha Lemström.

Lisätietoja:  Senaatti-kiinteistöt, Juha Lemström p. 0205 811 755.

Biodiversiteettipalkinto -kilpailun järjesti FIBS yhteistyössä ympäristöministeriön ja SYKEn kanssa.

Koulutuksen järjestäjän autonomia kasvaa

Ammatillisen koulutuksen uudistuminen vaikuttaa lakiesitysten valossa antavan koulutuksen järjestäjille enemmän itsenäistä päätösvaltaa. Perusteluiden mukaan tällä saadaan aikaan joustavampaa ja paremmin paikallisiin työelämän tarpeisiin vastaavaa koulutusta. Lakiesityksen valmistelijoiden mukaan koulutuksen järjestäjien on tehtävä yhteistyötä työelämän kanssa. Lakiluonnokset eivät kuitenkaan sisällä tarkempia säädöksiä yhteistyön tekemisestä tai sen liittämisestä koulutuksen järjestäjän päätöksentekoprosesseihin.

- Olemassa olevat ja nykyisiin säädöksiin perustuvat toimielimet ja tutkintotoimikunnat tulevat esityksen mukaan poistumaan. Koska uusia vastaavia elimiä ei lakiluonnoksiin sisälly, niin lopputulos on se, että työelämän edustajilla ei ole tulevaisuudessa säädöksiin perustuvaa paikkaa koulutuksen järjestäjän päätöksenteossa. Tämä voi heikentää rajusti työelämän vaikutusmahdollisuuksia ammatillisen koulutuksen sisältöihin tai sen tuottamana ammattitaidon laatuun, erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä toteaa.

Rahoitus perustuu tutkintojen määrään

Lakiluonnoksiin sisältyy ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin uudistaminen. Jatkossa koulutuksen järjestäjän saama rahoitus perustuu nykyistä enemmän tuloksiin.  Myönnettyjen tutkintojen määrä ja vaikuttavuus eli sijoittuminen opintojen jälkeen tulevat muodostamaan karkeasti puolet tarjolla olevasta rahoituksesta.

- Toivottavasti tilanne ei muutu sellaiseksi, että koulutuksen järjestäjät tehtailevat tutkintotodistuksia optimoidakseen saamansa rahoituksen. Lakiluonnosten mukaan vaikuttaa siltä, että ulkopuolista laadunvalvontaa säädöksiin ei tule, Mäkinen tuskailee.

- Olisi naivia ajatella, ettei tähän liity riskiä tutkintotodistuksen saajien todellisen osaamisen vähenemisestä, kun toisessa vaakakupissa on sisään tuleva raha. Laadunvarmennuksesta säästäminen voi pahimmillaan romahduttaa uskon koko järjestelmän toimivuudesta.

Tarvitaan aitoa yhteistyötä työelämän kanssa

Lakiluonnosten valmistelu on perustunut ajatukseen, jonka mukaan koulutuksen järjestäjä ja paikallinen työelämä tekevät aidosti yhteistyötä koulutuksen järjestämiseksi ja sen laadun varmistamiseksi. Yhteistyötä koskevien muotomääräysten puuttuminen pitääkin nähdä annettuna vapautena päättää yhteistyön muodoista ja päätöksentekomalleista paikallisesti.

- Toivon todella, että koulutuksen järjestäjät ottavat muutokset tosissaan ja ryhtyvät aidosti miettimään niitä yhteistyömuotoja, joilla koulutuksen laatu ja sen tuottama osaaminen saadaan vastaamaan paikallisen työelämän tarpeita, Mäkinen sanoo.

-Kuntapäättäjien tulisi ymmärtää, että nyt puhutaan paikallisen elinkeinoelämän kilpailukyvystä ja alueiden elinvoimasta. Ammatillinen koulutus on osa isompaa kokonaisuutta ja sen ei saa antaa jäädä ketjun heikoimmaksi lenkiksi.

Lisätietoja

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
Erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen, p. 045 899 9388, juha-ville.makinen(at)lvi-tu.fi
Viestintäasiantuntija Pipsa Hiltunen, p. 0400 287 939, pipsa.hiltunen(at)lvi-tu.fi

Suomalaiskodeissa tehdään jatkuvasti sähkötöitä ilman asianmukaisia oikeuksia. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) saa vuosittain lukuisia ilmoituksia luvattomista sähkötöistä. Tavallisesti kysymys on kodin remonteista, joissa rakennuksen haltija on tilannut sähkötyöt yrittäjältä, jolla ei ole sähköurakointioikeuksia. Nämä sähkötyöt voivat olla vaarallisia tai käydä kalliiksi tilaajalle.

Lappeenrannan seutu ja Etelä-Karjala ovat monessa suhteessa edelläkävijöitä aurinkovoiman käyttöönotossa. Lappeenrannassa on asukaslukuun suhteutettuna eniten aurinkopaneeleita koko Suomessa. Lisäksi Lappeenrannan teknillisessä yliopistoon on perustettu viisi vuotta sitten aurinkotalousprofessuuri, joka on alallaan ensimmäinen Suomessa ja Pohjoismaissa. Aurinkosähköjärjestelmien asentamiseen niin omakoti- kuin kerrostalojenkin katoille on myös tullut syksyllä helpotuksia Lappeenrannassa. Katon lappeen suuntaisesti tehdyt aurinkopaneelien ja –keräimien asennukset eivät enää tarvitse lupaa eivätkä ilmoitusta.  

Muutoksia kuitenkin tarvitaan esimerkiksi Etelä-Karjalan energiayhtiöiden liiketoimintamalleissa, jotta Etelä-Karjala pysyy myös jatkossa aurinkoenergian kärkialueena. Aurinkovoiman pientuotannon taloudellista kannattavuutta parantaisivat esimerkiksi nettolaskutus ja takamittaroinnin käyttöönotto asunto-osakeyhtiöissä.

Nettolaskutus johtaa aurinkopaneelien kilpailukyvyn merkittävään parantumiseen. Nettolaskutuksessa sähkön pientuottaja maksaa sähkömyyntiyhtiölle kulutetun ja tuotetun sähkön erotuksen jollain määritellyllä aikavälillä. Pientuottaja saa verkkoon syöttämästään sähköstä saman hinnan kuin mitä hän maksaa verkosta ostamastaan sähköstä. Nettolaskutuksen toteuttamiseen on useita vaihtoehtoisia tapoja.

Asunto-osakeyhtiöissä takamittarointi mahdollistaa katolla tuotetun sähköenergian hyödyntämisen kaikkeen kiinteistössä olevaan kulutukseen, jolloin verkkoon syötetyn sähkön määrä minimoituu. Takamittarointimallissa koko yhtiö on yhden mittarin takana sähköyhtiön suuntaan. Taloyhtiö mittaa ja laskuttaa osakkaita kulutuksen mukaan ja kaikki saavat osansa tuotetusta aurinkosähköstä.

Lokakuun 2016 lopussa sähköverkkoon kytkettyjä aurinkovoimaloita oli Etelä-Karjalassa 145 kappaletta. Voimaloiden yhteisteho on 1260 kWp ja sähköä ne tuottavat 1 GWh vuodessa. Tällä hetkellä aurinkovoiman pientuottajat ovat pääsääntöisesti omakotitaloasujia, mutta esimerkiksi teollisuudessa ja kaupassa löytyy runsaasti kohteita, joissa pieni- tai keskikokoinen aurinkovoimala olisi taloudellisestikin kannattava sijoitus. Yksi Suomen ensimmäisistä aurinkosähköä hyödyntäviä kerrostaloyhtiöistä on Lappeenrannassa ja kiinnostusta asennuksiin on useassa muussakin kerrostalokohteessa. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi etsii parhaillaan pilottikohteita kerrostaloyhtiöistä.

Wirma Lappeenranta Oy järjesti marraskuussa Lappeenrannan Linnoituksen Kehruuhuoneella aurinkoenergiatilaisuuden eteläkarjalaisille aurinkoenergiatoimijoille. Tilaisuudessa perustettiin Aurinkofoorumi-niminen yritysvetoinen ryhmä, jonka tavoitteena on edistää aurinkoenergian käyttöönottoa alueella sekä pitää Etelä-Karjala aurinkovoiman edelläkävijänä ja työllistävänä osaamiskeskittymänä.

Lisätietoa:
Kehityspäällikkö Markku Mäki-Hokkonen, 040 569 5515, markku.maki-hokkonen@wirma.fi
Toimitusjohtaja Markus Lankinen, 040 701 7328, markus.lankinen@wirma.fi

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat jatkoivat kasvuaan vuonna 2016 – eniten vuokrat kasvoivat pääkaupunkiseudulla. Asuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla, mutta laskivat muualla Suomessa. Uudisrakentamista kasvattaa suuri sijoittajakysyntä, kertoo kiinteistörahastojohtaja Kim Särs LähiTapiola Kiinteistövarainhoidosta.

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa vuoden 2016 aikana keskimäärin 2,4 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,5 prosenttia, muualla Suomessa 2,3 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kasvoivat eniten Espoossa ja Vantaalla, noin 3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Helsingissä vuokrat kasvoivat noin 2 prosenttia, ja ydinkeskusta-alueella noin 1,5 prosenttia. 

-Helsingissä ydinkeskusta-alueella vuokrien kasvu on hidastunut verrattuna muuhun pääkaupunkiseutuun ja koko maahan. Muualla Suomessa vuokrien kasvu on ollut viimeisen vuoden aikana suurinta Tampereella ja Jyväskylässä, sanoo kiinteistörahastojohtaja Kim Särs.

Asuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla ja laskivat muualla Suomessa                                            

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat koko maassa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 1,6 prosenttia.

–Pääkaupunkiseudun ja muun Suomen asuntojen hintojen kehityskäyrät osoittavat kuitenkin eri suuntiin. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 3,6 prosenttia edellisvuodesta kun taas muualla Suomessa hinnat laskivat 0,7 prosenttia, Särs sanoo.

Suuri sijoittajakysyntä kasvattaa uudisrakentamista mutta ei nosta hintoja

Kiinteistöalan asiantuntijaorganisaation KTI:n mukaan Suomen 820 000 vuokra-asunnoista 17 prosenttia on ammattimaisten sijoittajien omistamia vapaarahoitteisia asuntoja – valtaosa asunnoista on yksityisten sijoittajien omistamia tai erilaisia tuettuja vuokra-asuntoja. 

Kim Särs on eri mieltä siitä, että asuntoihin viimeaikoina kohdistunut ennätyssuuri sijoittajakysyntä olisi nostanut asuntojen hintoja ja vuokria.

–Asuntojen hinnat ja vuokrataso määräytyvät vapailla markkinoilla – yksittäiset sijoittajat eivät voi niitä määritellä. Sijoittajakysyntä on mahdollistanut uudisrakentamisen kasvun. Se on vaikuttanut siihen, että monet alueet, kuten pääkaupunkiseudulla Kivistö, Leinelä ja Suurpelto sekä Tampereella Lielahti, ovat kehittynee t nopeammin kuin ne olisivat kehittyneet ilman asuntorahastojen toteuttamia hankkeita. Asuntojen hinnat voisivat olla vielä korkeammalla, jos uudisrakentamista ei olisi saatu vauhtiin sijoittajien tuella, hän sanoo.

Asuntojen tarjontaan vaikuttavat Särsin mukaan myös rakennusalan pienet yritykset, jotka haastavat perinteisiä rakennusalan jättejä innovatiivisilla ja ketterillä toimintatavoillaan sekä edullisimmilla hinnoillaan. Lisääntyneestä kilpailusta hyötyvät asuntojen ostajat ja vuokra-asuntojen vuokralaiset.

–Hyviä esimerkkejä ovat julkisuudessa olleet kahden viikon putkiremontit sekä talousohjattu toimintapa, jolla luvataan kymmenien prosenttien säästöjä remontin kustannuksista. Nämä pienet alueelliset toimijat kasvattavat asemaansa, tuovat markkinoille tervetullutta hintakilpailua sekä lisäävät tarjontaa.  Useiden toimijoiden liikevaihto on noussut muutamassa vuodessa paristakymmenestä miljoonasta yli sataan miljoonaan euroon ja ne pystyvät toteuttamaan yhä suurempia hankkeita.

Fakta: Valtaosa vuokra-asunnoista on muiden kuin ammattisijoittajien omistamia

• Suomessa on noin 2,6 miljoonaa asuntoa
• Asunnoista noin 820 000 on vuokra-asuntoja
  • 17 % ammattimaisten sijoittajien omistamia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja
  • 36 % yksityisten sijoittajien omistamia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja
  • 29 % kuntien omistamia tuettuja vuokra-asuntoja
  • 19 % muiden toimijoiden omistamia tuettuja vuokra-asuntoja
  • Suomen asuntokannan arvoksi arvioidaan vuoden 2015 lopussa noin 235 miljardia euroa
  • Piensijoittajien omistamien asuntojen arvoksi arvioidaan vuoden 2015 lopussa noin 18 miljardia euroa
  • Asuntorahastojen hallinnoimat pääomat ovat rahastojen ilmoittamien tietojen mukaan arviolta noin 3,5-4 miljardia euroa. Kaikki suljetut rahastot eivät julkaise tietoja hallinnoimista pääomistaan, joten tarkkaa lukua ei ole saatavilla.

Lähde: Kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio KTI

Lisätiedot:

Kim Särs
kiinteistörahastojohtaja, LähiTapiola Kiinteistövarainhoito
puh. 040 501 9981

LähiTapiolan mediapuhelin
040 1835 806

Uponor-lattialämmitys on sähkökäyttöistä järjestelmää energia- ja kustannustehokkaampi vaihtoehto kaukolämmitteisten kerrostalojen kylpyhuonerakentamisessa. Vesikiertoinen lattialämmitys maksaa itsensä takaisin jo muutamassa vuodessa alhaisten käyttökustannusten ansiosta.

Lämmön ja sähkön yhteistuotantona energiatehokkaasti syntyvä kaukolämpö on Suomessa yleisin rakennusten lämmitystapa. Kaukolämmöllä voidaan toteuttaa kätevästi myös kosteiden tilojen mukavuuslämmitys, mikäli talon rakennusvaiheessa laattalattian alle asennetaan vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Ratkaisu on käyttökustannuksiltaan selvästi sähkökäyttöistä lattialämmitystä edullisempi.

Elinkaaritehokas ja käytössä edullinen

– Sähkölämmitys on perinteisesti mielletty helpommaksi ja halvemmaksi ratkaisuksi kosteisiin tiloihin, mutta meillä on tarjota rakennuttajalle varsin kilpailukykyinen vaihtoehto. Vesikiertoinen lattialämmitys on moderni, ympäristöystävällinen ja elinkaaritehokas ratkaisu; on vanhanaikaista miettiä pelkkiä investointikustannuksia, toteaa Uponorin tuotepäällikkö Mikko Nieminen.

Uponorin vesikiertoisella järjestelmällä lattia pidetään aina +23–25 asteessa, mikä on kylpyhuonetilojen käyttömukavuuden ja kuivumisen kannalta optimaalinen lämpötila. Mukavuuslattialämmitystä voidaan ohjata vaivattomasti rakennuksen automaatiojärjestelmällä tai asuntokohtaisilla termostaateilla.

Vaikka lattialämmitys on jatkuvasti käytössä, ovat sen käyttökustannukset alhaiset käytettävän energian hinnasta johtuen. Vesikiertoisessa järjestelmässä voidaan energiamuotona käyttää esimerkiksi kauko- tai maalämpöä ja energiamuotoa voidaan vaihtaa rakennuksen elinkaaren aikana.

Entistä helpompi suunnitella

Energiateollisuus ry:n joulukuussa 2016 julkaisema opas, Kosteiden tilojen vesikiertoisen lattialämmityksen suunnittelu kaukolämmitetyssä rakennuksessa – ohjeita ja hyviä käytäntöjä, tekee vesikiertoisesta mukavuuslämmityksestä entistä houkuttelevamman vaihtoehdon rakennuttajalle. LVI-suunnittelijoille tarkoitettu tuore ohje kokoaa suunnitteluperusteet, työselosteet ja kytkentäkaaviot yhteen pakettiin.

Uponor Suomi Oy:n, Energiateollisuus ry:n ja Sweco Rakennetekniikka Oy:n yhteistyönä syntynyt julkaisu helpottaa ja nopeuttaa suunnittelijan työtä. – Tämänkaltaiselle ohjeistukselle on selkeästi ollut tarvetta. Oppaasta löytyy leikkauskuvat, kytkentäkaaviot ja työselostus. Valmiita pohjia hieman muokkaamalla pystyy tekemään suunnitelman kohteeseen kuin kohteeseen, Nieminen lupaa.

Lisätiedot:

Uponor Suomi Oy
Tuotepäällikkö Mikko Nieminen
puh. 020 129 2684
mikko.nieminen@uponor.com
www.uponor.fi

Lattialämmityksen tuotekortti Uponorin sivuilla

FIM Asuntotuotto Erikoissijoitusrahasto on ostanut kaksi kerrostaloa Porvoossa rakenteilla olevasta Slottsgården-korttelista Pohjola Rakennus Oy Uusimaalta. Niiden yhteensä 68 asuntoa tulevat vapaarahoitteisiksi vuokra-asunnoiksi. Rahastoa myydään FIM Asuntotuotto- ja S-Asuntorahasto-nimillä.

Toinen taloista on jo rakenteilla ja toisen rakentaminen aloitetaan vuodenvaihteessa. Ensimmäinen talo valmistuu vuoden 2017 lopussa ja toinen alkuvuodesta 2018. Uusilla asunnoilla tulee olemaan kysyntää Porvoon vuokra-asuntojen tarjonnassa.

– Vuokra-asuntoihin kohdistuvat sijoitukset tehdään pääasiassa uudiskohteisiin pääkaupunkiseudulla, muissa kasvu- ja maakuntakeskuksissa sekä niiden kehyskuntien työssäkäynti- ja opiskelualueilla. Porvoo sopii hyvin tähän strategiaan, koska se kuuluu pääkaupunkiseudun vaikutuspiiriin. Slottsgårdenin sijainti Porvoossa on erittäin hyvä ja kaupungissa on vahvaa kysyntää uusille vuokra-asunnoille, toteaa S-Pankin varainhoitoyhtiön FIMin kiinteistösijoituksista vastaava johtaja Petri Jokinen.

Nyt tehty kauppa on FIMin ensimmäinen sijoitus vuokra-asuntoihin Porvoon alueella.

Pohjola Rakennus Oy Uusimaa voitti 2014 Slottsgården-ehdotuksellaan Porvoon kaupungin järjestämän kilpailun Länsirannan Aleksanterinkaaren sisäkehän asuinkorttelin toteuttamisesta.

–  Kortteliin rakennettava kerrostalojen ryhmä on alkuvaiheessaan herättänyt huomattavaa mielenkiintoa. Nyt tehty kauppa varmistaa sen, että korttelin taloista viisi asuinkerrostaloa ja autohalli ovat rakenteilla ensi kesänä samanaikaisesti. Alun perin kuusivuotiseksi suunniteltu projekti etenee reippaasti edellä aikataulustaan. Kiitos kuuluu asiakkaillemme, toimitusjohtaja Kim Bono Pohjola Rakennus Oy Uusimaasta toteaa.

Slottsgårdenista tulee kymmenen kerrostalon keskuskortteli, jossa asuntoja on kaikkiaan reilut 300. Alueen rakentaminen aloitettiin syksyllä 2016 ja nyt on rakenteilla kolme pohjoisinta taloa.

Kuvateksti

Slottsgårdenissa on jo toinen FIMin omistukseen tuleva talo rakenteilla ja toisen rakentaminen aloitetaan alkuvuodesta. Niissä on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja yhteensä 68. Slottsgården-korttelin toteutuksesta vastaa Pohjola Rakennus Oy Uusimaa.

Lisätietoja

Pohjola Rakennus Oy Uusimaa

Toimitusjohtaja Kim Bono

044 751 0100, kim.bono@pohjolarakennus.fi

www.pohjolarakennus.fi

FIM Kiinteistö Oy

Toimitusjohtaja Petri Jokinen

040 751 0081, petri.jokinen@fim.com

http://www.fim.com

Yrityskaupan myötä pääkaupunkiseudulle merkittävä linjasaneerausyritys 

Linjasaneeraus- ja korjaushankkeiden urakointiin keskittyvä Projektipalvelu Talon Tekniikka Oy ostaa LVIS-Hokka Oy:n. Kaupan jälkeen Talon Tekniikka on yksi suurimmista linjasaneerauksiin ja korjausrakentamiseen keskittyvistä pääkaupunkiseudun yrityksistä. Sen liikevaihto tulee olemaan tänä vuonna lähes 30 miljoonaa euroa. Yritys tavoittelee valtakunnallista laajenemista ja mahdollisuutta kilpailla entistä isommista saneerausprojekteista. Kasvavaan putkiremonttitarpeeseen Talon Tekniikka on ottanut käyttöön nopean menetelmän. 

Kaupassa Projektipalvelu Talon Tekniikka ostaa kaikki LVIS-Hokan osakkeet. LVIS-Hokan toimitusjohtajana toimivasta Marko Korhosesta tulee Talon Tekniikkaan merkittävä osakkeenomistaja. LVIS-Hokka Oy jatkaa toimintaansa omalla toiminimellään ja nykyisellä organisaatiollaan. 

– Haemme voimaa kasvuun ja lisäresursseja, jotta voimme kilpailla myös isommista saneerausprojekteista. Tavoitteenamme on laajentua valtakunnalliseksi toimijaksi. Saamme tämän yrityskaupan myötä lisää osaavaa henkilöstöä ja tarjontamme laajenee sähköurakointiin sekä lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköalan huoltopalveluihin. Huollosta teemme asiakkaillemme vaivattoman avaimet käteen palvelun, kertoo Talon Tekniikan hallituksen puheenjohtaja Sampo Kautto. 

LVIS-Hokan työntekijät jatkavat vanhoina työntekijöinä Talon Tekniikka -konsernin palveluksessa. Yhteensä yritys työllistää noin 80 henkilöä. Yhteenlaskettu liikevaihto tulee tänä vuonna olemaan noin 30 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle yritys ennustaa noin 35 miljoonan euron liikevaihtoa. 

– Käynnissä olevat työt ja uudet projektit jatkuvat sovitusti. Myös ensi vuoden tilauskanta näyttää hyvältä. Hokan laaja-alainen kokemus ja Talon Tekniikan uudistushenkisyys ovat hyvä yhdistelmä. Kaikilla avainhenkilöillä on aito halu kehittää alan palveluja. Kauppa tukee molempien yhtiöiden toimintaa, ja yhteinen tavoitteemme on parantaa jatkuvasti asiakkaiden remonttikokemusta, sanoo LVIS-Hokan toimitusjohtaja Marko Korhonen. 

Putkiremontti jopa 10 arkipäivässä 

Isännöintiliiton mukaan putkiremonttien tarve on voimakkaassa kasvussa, kun 1970- ja 80-lukujen asuinrakennukset ovat tulossa korjausikään kymmenen vuoden sisällä. Putkiremonttien huippua on ennakoitu vuoden 2025 tienoille. Talon Tekniikka on tuonut markkinoiden kasvavaan tarpeeseen menetelmän, jonka avulla kerrostaloasunnon putkiremontti tehdään jopa kymmenessä arkipäivässä. 

– Talontekniikka Rivakka -nimellä kulkevan uuden menetelmän rinnalla jatkamme vanhojen arvokkaiden kiinteistöjen peruskorjausta perinteisin menetelmin. Rivakka poikkeaa muista pikaremonteista siinä, että teemme töitä normaalina työaikana ja normaalilla henkilöstövahvuudella. Työ nopeutuu tehtaalla tehtyjen esivalmisteiden ansiosta. Noin kaksi kolmasosaa rakennustyöstä tehdään etukäteen, kun se aikaisemmin tehtiin kylpyhuoneessa. Asiakkaalle saadaan laadukas lopputulos nopeammin ja edullisemmin kuin kokonaan paikan päällä rakentaen, kertoo Talon Tekniikan toimitusjohtaja Aki Haapalahti. 

Menetelmä soveltuu 70-luvulla rakennettuihin ja sitä nuorempiin kohteisiin. Talon Tekniikan yhteistyökumppani on ruotsalainen PreBad, joka on käyttänyt samaa menetelmää jo yli 85 000 kylpyhuoneessa. 

Lisätietoja:

Hallituksen puheenjohtaja Sampo Kautto, Projektipalvelu Talon Tekniikka Oy, p. 040 5353 601, sampo.kautto@talontekniikka.fi
Toimitusjohtaja Marko Korhonen, LVIS-Hokka Oy, p. 0400 940 688, marko.korhonen@lvis-hokka.fi
Toimitusjohtaja Aki Haapalahti, Projektipalvelu Talon Tekniikka Oy, 0400 520 172, aki.haapalahti@talontekniikka.fi 

Projektipalvelu Talon Tekniikka Oy on vuonna 2006 toimintansa aloittanut, avainhenkilöiden omistama, asuinkerrostalojen linjasaneerausten ja korjausrakennushankkeiden urakointiin erikoistunut yritys. Yrityksellä on vahva kokemus urakoinnista, projektinjohdosta, suunnittelusta, valvonnasta ja työnjohdosta. Yhtiön liikevaihto vuonna 2016 tulee olemaan noin 15 miljoonaa euroa. www.talontekniikka.fi  

LVIS-Hokka Oy on vuonna 2004 perustettu pääkaupunkiseudulla toimiva lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköalan palvelutalo. Palveluihin kuuluvat LVI- ja sähköhuoltopalvelut, talotekniikkasaneeraukset sekä linjasaneeraukset. Yhtiön liikevaihto vuonna 2016 tulee olemaan noin 14,5 miljoonaa euroa. www.lvis-hokka.fi  

Suomalaisten taloyhtiöiden asukkaat tuntevat huonosti turvallisuuspuutteiden ilmoittamismenetelmät. Helsingissä pelastusviranomainen edellyttää osana omatoimista valvontaa, että puutteiden ilmoittamiseen on oma menetelmä. Pelastusturvallisuuteen erikoistuneen palveluyrityksen Safetumin mukaan taloyhtiön turvallisuustyöllä voidaan vähentää riskejä tuntuvasti, vaikka taloyhtiö ei voi puuttua asukkaidensa yksityiselämään.

 ”Älypuhelimella toimiva palvelu madaltaa kynnystä turvallisuushavaintojen tekemiseen”, Safetumin johtava turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin sanoo.

 Suomalaiset yritykset seuraavat kiinteistön ja sen työntekijöiden turvallisuuteen liittyviä asioita tarkasti. Valtaosa yrityksistä käyttää mobiilipalvelua, jolla työntekijät voivat ilmoittaa tekemänsä turvallisuushavainnot. Safetum tarjoaa nyt samaa sovellusta myös taloyhtiöiden käyttöön.

 ”Kaikki tietävät, että älypuhelin on paljon tehokkaampi viestintäväline kuin esimerkiksi yrityksen tai taloyhtiön aulan seinälle ripustettu postilaatikko. Asukkaat ovat oman talonsa parhaita turvallisuusasiantuntijoita. Siksi on luonnollista, että he voivat ilmoittaa havaitsemansa vaarat älypuhelimen avulla vastuutahoille.”

 Safetumin Oma pelastusvalvoja –mobiilipalvelun kautta on tehty kuluvan vuoden aikana kymmeniä tuhansia turvallisuushavaintoja. Yritykset ovat onnistuneet ennaltaehkäisemään ilmoitettujen tietojen avulla useita kymmeniä tilanteita, joihin liittyi vakavan tapaturman riski.

 Kotona tapahtuvissa tapaturmissa loukkaantuu Suomessa vuosittain yli 300 000 henkilöä. Kuolemaan johtavia tapaturmia, onnettomuuksia ja tulipaloja tapahtuu noin 2500. Tyypillisimpiä tapaturmia ovat liukastuminen tai kompastuminen kulkuväylillä, käytävillä ja pesutiloissa. Tulipaloissa menehtyy Suomessa suhteellisesti enemmän ihmisiä kuin muissa länsimaissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) tekemän seurannan mukaan tulipaloissa on kuollut joulukuun alkuun mennessä 61 henkilöä.

 Safetumin asiakaskuntaan kuuluu tuhansia taloyhtiötä ja yrityskiinteistöjä. Yhtiö mittaa kiinteistöjen turvallisuutta kehittämänsä turvallisuusindeksin avulla. Suuri osa Safetumin asiakkaista on nostanut turvallisuusindeksin tyydyttävältä hyvälle tasolle vuoden sisällä yhteistyön aloittamisesta.

 ”Parhaat suomalaiset taloyhtiöt ovat kiinnittäneet asiaan huomiota ja parantaneet turvallisuustilannettaan määrätietoisella työllä”, Tuomas Jurvelin sanoo. ”Esimerkiksi Helsingissä pelastusviranomainen edellyttää osana omatoimista valvontaa, että turvallisuuspuutteiden ilmoittamiseen on oma menetelmä. Tämä toteutuu taloyhtiöissä tällä hetkellä heikosti.”

 Jurvelinin mukaan taloyhtiöissä tapahtuvat tulipalot viittaavat siihen, että ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön pitäisi kiinnittää Suomessa entistä enemmän huomiota.

 ”En haluaisi nähdä enää yhtään uutista, jossa kerrotaan perheen menettäneen henkensä asunnossa, jossa ei ollut palovaroitinta.”

Lisätietoja:

Tuomas Jurvelin

Johtava turvallisuusasiantuntija

Safetum Oy

041 467 5401

Suomalaisten taloyhtiöiden asukkaat tuntevat huonosti turvallisuuspuutteiden ilmoittamismenetelmät. Helsingissä pelastusviranomainen edellyttää osana omatoimista valvontaa, että puutteiden ilmoittamiseen on oma menetelmä. Pelastusturvallisuuteen erikoistuneen palveluyrityksen Safetumin mukaan taloyhtiön turvallisuustyöllä voidaan vähentää riskejä tuntuvasti, vaikka taloyhtiö ei voi puuttua asukkaidensa yksityiselämään.

”Älypuhelimella toimiva palvelu madaltaa kynnystä turvallisuushavaintojen tekemiseen”, Safetumin johtava turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin sanoo.

Suomalaiset yritykset seuraavat kiinteistön ja sen työntekijöiden turvallisuuteen liittyviä asioita tarkasti. Valtaosa yrityksistä käyttää mobiilipalvelua, jolla työntekijät voivat ilmoittaa tekemänsä turvallisuushavainnot. Safetum tarjoaa nyt samaa sovellusta myös taloyhtiöiden käyttöön.

”Kaikki tietävät, että älypuhelin on paljon tehokkaampi viestintäväline kuin esimerkiksi yrityksen tai taloyhtiön aulan seinälle ripustettu postilaatikko. Asukkaat ovat oman talonsa parhaita turvallisuusasiantuntijoita. Siksi on luonnollista, että he voivat ilmoittaa havaitsemansa vaarat älypuhelimen avulla vastuutahoille.”

Safetumin Oma pelastusvalvoja –mobiilipalvelun kautta on tehty kuluvan vuoden aikana kymmeniä tuhansia turvallisuushavaintoja. Yritykset ovat onnistuneet ennaltaehkäisemään ilmoitettujen tietojen avulla useita kymmeniä tilanteita, joihin liittyi vakavan tapaturman riski.

Kotona tapahtuvissa tapaturmissa loukkaantuu Suomessa vuosittain yli 300 000 henkilöä. Kuolemaan johtavia tapaturmia, onnettomuuksia ja tulipaloja tapahtuu noin 2500. Tyypillisimpiä tapaturmia ovat liukastuminen tai kompastuminen kulkuväylillä, käytävillä ja pesutiloissa. Tulipaloissa menehtyy Suomessa suhteellisesti enemmän ihmisiä kuin muissa länsimaissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) tekemän seurannan mukaan tulipaloissa on kuollut joulukuun alkuun mennessä 61 henkilöä. 

Safetumin asiakaskuntaan kuuluu tuhansia taloyhtiötä ja yrityskiinteistöjä. Yhtiö mittaa kiinteistöjen turvallisuutta kehittämänsä turvallisuusindeksin avulla. Suuri osa Safetumin asiakkaista on nostanut turvallisuusindeksin tyydyttävältä hyvälle tasolle vuoden sisällä yhteistyön aloittamisesta.

”Parhaat suomalaiset taloyhtiöt ovat kiinnittäneet asiaan huomiota ja parantaneet turvallisuustilannettaan määrätietoisella työllä”, Tuomas Jurvelin sanoo. ”Esimerkiksi Helsingissä pelastusviranomainen edellyttää osana omatoimista valvontaa, että turvallisuuspuutteiden ilmoittamiseen on oma menetelmä. Tämä toteutuu taloyhtiöissä tällä hetkellä heikosti.”

Jurvelinin mukaan taloyhtiöissä tapahtuvat tulipalot viittaavat siihen, että ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön pitäisi kiinnittää Suomessa entistä enemmän huomiota.

”En haluaisi nähdä enää yhtään uutista, jossa kerrotaan perheen menettäneen henkensä asunnossa, jossa ei ollut palovaroitinta.”

Lisätietoja:

Tuomas Jurvelin

Johtava turvallisuusasiantuntija

Safetum Oy

041 467 5401

Suomalaisten taloyhtiöiden asukkaat tuntevat huonosti turvallisuuspuutteiden ilmoittamismenetelmät. Helsingissä pelastusviranomainen edellyttää osana omatoimista valvontaa, että puutteiden ilmoittamiseen on oma menetelmä. Pelastusturvallisuuteen erikoistuneen palveluyrityksen Safetumin mukaan taloyhtiön turvallisuustyöllä voidaan vähentää riskejä tuntuvasti, vaikka taloyhtiö ei voi puuttua asukkaidensa yksityiselämään.

 ”Älypuhelimella toimiva palvelu madaltaa kynnystä turvallisuushavaintojen tekemiseen”, Safetumin johtava turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin sanoo.

 Suomalaiset yritykset seuraavat kiinteistön ja sen työntekijöiden turvallisuuteen liittyviä asioita tarkasti. Valtaosa yrityksistä käyttää mobiilipalvelua, jolla työntekijät voivat ilmoittaa tekemänsä turvallisuushavainnot. Safetum tarjoaa nyt samaa sovellusta myös taloyhtiöiden käyttöön.

 ”Kaikki tietävät, että älypuhelin on paljon tehokkaampi viestintäväline kuin esimerkiksi yrityksen tai taloyhtiön aulan seinälle ripustettu postilaatikko. Asukkaat ovat oman talonsa parhaita turvallisuusasiantuntijoita. Siksi on luonnollista, että he voivat ilmoittaa havaitsemansa vaarat älypuhelimen avulla vastuutahoille.”

 Safetumin Oma pelastusvalvoja –mobiilipalvelun kautta on tehty kuluvan vuoden aikana kymmeniä tuhansia turvallisuushavaintoja. Yritykset ovat onnistuneet ennaltaehkäisemään ilmoitettujen tietojen avulla useita kymmeniä tilanteita, joihin liittyi vakavan tapaturman riski.

 Kotona tapahtuvissa tapaturmissa loukkaantuu Suomessa vuosittain yli 300 000 henkilöä. Kuolemaan johtavia tapaturmia, onnettomuuksia ja tulipaloja tapahtuu noin 2500. Tyypillisimpiä tapaturmia ovat liukastuminen tai kompastuminen kulkuväylillä, käytävillä ja pesutiloissa. Tulipaloissa menehtyy Suomessa suhteellisesti enemmän ihmisiä kuin muissa länsimaissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) tekemän seurannan mukaan tulipaloissa on kuollut joulukuun alkuun mennessä 61 henkilöä.

 Safetumin asiakaskuntaan kuuluu tuhansia taloyhtiötä ja yrityskiinteistöjä. Yhtiö mittaa kiinteistöjen turvallisuutta kehittämänsä turvallisuusindeksin avulla. Suuri osa Safetumin asiakkaista on nostanut turvallisuusindeksin tyydyttävältä hyvälle tasolle vuoden sisällä yhteistyön aloittamisesta.

 ”Parhaat suomalaiset taloyhtiöt ovat kiinnittäneet asiaan huomiota ja parantaneet turvallisuustilannettaan määrätietoisella työllä”, Tuomas Jurvelin sanoo. ”Esimerkiksi Helsingissä pelastusviranomainen edellyttää osana omatoimista valvontaa, että turvallisuuspuutteiden ilmoittamiseen on oma menetelmä. Tämä toteutuu taloyhtiöissä tällä hetkellä heikosti.”

 Jurvelinin mukaan taloyhtiöissä tapahtuvat tulipalot viittaavat siihen, että ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön pitäisi kiinnittää Suomessa entistä enemmän huomiota.

 ”En haluaisi nähdä enää yhtään uutista, jossa kerrotaan perheen menettäneen henkensä asunnossa, jossa ei ollut palovaroitinta.”

Lisätietoja:

Tuomas Jurvelin

Johtava turvallisuusasiantuntija

Safetum Oy

041 467 5401

Center on tehokas kiinteän LED-valonlähteen kohdevalaisin myymälöihin ja julkisiin tiloihin. Valaisinta on saatavana kahdella eri värilämpötilalla: 3000 K ja 4000 K. Valaisimen runko on alumiinia, väreinä valkoinen tai musta. Valaisimen kääntösäde on vaakasuuntaan 350° ja pystysuuntaan 180°. Heijastinvaihtoehdot 17°, 25° ja 40°.

• Valonlähde: kiinteä led 32 W, 3200 lm / 3400 lm, L70: 50 000 h (25 °C).
• Käyttöympäristön lämpötila -5 °C ... +45 °C. 
• Asennus 3-vaihekosketinkiskoon (adapteri GA69). 

Referenssikohdekuvat: Sisustustalo Cilla’s, Helsinki
http://www.airam.fi/pro/referenssit/cillas-sisustustalo/

KUVAT: http://express.airam.fi/ts/center_15122016.zip

KUVAPANKKI: http://mediabank.airam.fi

LISÄTIETOJA: Maija Niukkanen, maija.niukkanen@airam.fi puh. 040 530 4400.

Center-valaisimet

Asukkaiden käyttöön tarkoitettu palvelu ehkäisee tulipaloja ja tapaturmaisia kuolemia. Palvelun avulla voi ilmoittaa esimerkiksi palovaroittimen toimimattomuudesta tai katolta roikkuvista hengenvaarallisista jääpuikoista. Palvelu avautuu vuoden 2017 alussa.

”On erityisen innostavaa olla edistämässä asumisen ja vapaa- ajan turvallisuutta,” sanoo Safetum Oy:n johtava turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin.

”Nykyisellään ennalta ehkäisevään turvallisuustyöhön ei kiinnitetä riittävästi huomiota, tästä ovat ikävänä esimerkkinä viime aikoina tapahtuneet kohtalokkaat tulipalot. Vastikään Vuosaaressa menehtyi tulipalossa kolme lasta ja heidän äitinsä. Onnettomuustutkinnan mukaan huoneistossa ei ollut palovaroitinta”, kertoo Jurvelin. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan tapaturmat ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolinsyy. Tällä hetkellä kotona ja vapaa-ajalla tapahtuvissa tapaturmissa kuolee vuosittain noin 2500 ihmistä. Tulipaloissa menehtyy Suomessa suhteellisesti enemmän ihmisiä kuin muissa länsimaissa.

”En haluaisi nähdä enää yhtään uutista, jossa kerrotaan perheen menettäneen henkensä asunnossa, jossa ei ollut palovaroitinta.”

Lisätietoja: 

Tuomas Jurvelin

Johtava turvallisuusasiantuntija

Safetum Oy

041 467 5401

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on selvittänyt työmailla todettuja betoniin liittyviä laatuongelmia. Tapausten välillä ei ole tähän mennessä löydetty sellaista yhtenevää tekijää, joka selittäisi betonin laatuongelmat. Näytteitä on edelleen tutkittavana ja tulosten myötä arviot ongelmista tulevat tarkentumaan.  Tukes suosittelee rakennusteollisuudelle laadunvarmistuksen tehostamista ja menetelmien kehittämistä vaativissa rakennuskohteissa.

Tukesin tähänastisten selvitysten perusteella ongelmat liittyvät pääosin pakkasen ja suolarasituksen kestävään p-lukubetoniin. Yksittäisiä ilmoituksia on saatu myös muiden betonilaatujen poikkeuksellisen hitaasta kuivumisesta. Betonin tiheydet ovat olleet alhaisia, ja betonin puristuslujuudet ovat jääneet selvästi alle tavoitelluista lujuuksista.

Kun betonissa käytettävä sementtilaatu on ongelmien havaitsemisen jälkeen vaihdettu toiseen tai betonin reseptiä on muutettu lisäämällä sementin osuutta, on betoni sitoutunut normaalisti ja se on saavuttanut tavoitelujuuden.  Seosainesuhteen merkitystä erityisesti sementin osalta tulisi edelleen tutkia.

Laajempia varmistuksia ja uudenlaisia menetelmiä laadun tarkkailuun

Isoimmat ongelmat näyttävät tällä hetkellä liittyvän p-lukubetoniin. Tukes ja rakennusalan toimijat tulevat jatkamaan ongelman ratkaisemista erilaisin tutkimuksin ja selvityksin.

Tukes suosittelee rakennusteollisuudelle, että käytettäessä betonia vaativissa kohteissa, otettaisiin käyttöön laajempia laadunvarmistustoimenpiteitä, joilla varmistetaan suunnitellun lujuuden toteutuminen. Todetuista poikkeamista valmisbetonin laadussa tulee tehdä ilmoitus Tukesiin.

Tukesissa on vuoden 2016 loppupuolella käynnistynyt rakennustuotteiden laajamittainen testausohjelma. Ohjelmassa testataan tuotteita yli kahdessakymmenessä eri kategoriassa. Testaukset saadaan tehtyä vuoden 2017 aikana. Testausohjelmassa tullaan huomioimaan myös betonin laatuun liittyvät ongelmat testaamalla valmistukseen liittyviä yksittäisiä tuotteita. Lisäksi Tukes kehittää valmisbetonin laaduntarkkailukäytäntöjä yhteistyössä betoniteollisuuden kanssa.

Tukes myös haastaa betoniteollisuuden sekä oppilaitokset kehittämään uudenlaisia mittausmenetelmiä tai esimerkiksi erilaisia betonimassan sekaan heitettäviä älykkäitä ilmaisimia, joilla voitaisiin luotettavasti, toistettavasti ja nopeasti sekä mahdollisimman reaaliaikaisesti seurata betonin lujuuden kehitystä.

Tukesin selvitysten havaintoja

• betoninäytteiden lujuusmittaustuloksissa on ollut eroja betoninvalmistajan laadunvarmistusnäytteiden sekä valun jälkeen otettujen näytteiden välillä
  
  
• betonin valmistus on tutkituissa kohteissa optimoitu lähelle tavoitelujuutta. Tällainen käytäntö voi olla riski, koska varmuuskerrointa (toleranssia) ei käytännössä ole, jos työmaaolosuhteissa jokin menee pieleen
  
  
• betonivalmistajan ja tilaajan välisissä sopimuksissa ei ole määritetty riittävällä tarkkuudella eri osapuolten vastuita ja esimerkiksi laadunvarmistusmenettelyjä  
  
  
• betoninvalmistaja ei ole antanut erityisiä ohjeita betonin valun aikaiselle käsittelylle ja jälkihoidolle; on oletettu, että noudatetaan alan ohjeistuksia
  
  
• betonivalmistajan asiantuntemusta ei ole hyödynnetty valukohteiden toteutuksen suunnittelussa
  
  
• betonin sisältämä ilmamäärä on ollut yhdessä tapauksessa poikkeuksellisen suuri, jopa yli kaksinkertainen
  
  
• betonivalun työmenetelmissä sekä betonin jälkihoidossa on tapahtunut poikkeamia
  
  
• betonivalmistajan laadunvarmistustoiminnoissa ei ole todettu puutteita.

 
Selvityksessä todettuja epävarmuustekijöitä

• ilmamäärän mittaustuloksien luotettavuus ja toistettavuus on joissain tapauksissa herättänyt epäilyjä
  
  
• puutteet työmenetelmissä ovat mahdollisia (inhimillinen tekijä, ohjeistus, valvonta)
  
  
• betoninäytteiden lujuusmittauksissa on ollut eroja eri akkreditoitujen laboratorioiden välillä
  
  
• lisäaineiden ja niiden yhdistelmien vaikutuksesta betonin ominaisuuksiin on toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Joidenkin betonivalmistajien mukaan lisäaineet eivät ole ongelma, on vain ymmärrettävä niiden käyttäytyminen. Toisaalta eräiden asiantuntijoiden mukaan lisäaineiden erityisesti notkistimien ja huokostimien välinen yhteensopimattomuus on riskitekijä.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Petri Kulmala 029 5052 741 ja ryhmäpäällikkö Kurt Kokko 029 5052 128.

Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@tukes.fi