Vain alle puolet länsisuomalaisista kokee, että heidän kotinsa on riittävän hyvin suojattu asuntomurron estämiseksi, paljastaa kodinturvayhtiö Verisuren viime vuoden lopulla teettämä kyselytutkimus.

Yhä useampi suomalainen haluaa varautua ennalta ikäviin tilanteisiin, kuten juuri asuntomurtoon tai esimerkiksi tulipaloon. Tyypillisesti valvottuja hälytysjärjestelmiä hankitaan pientaloihin, mutta niiden kysyntä on kasvanut myös kerrostaloissa. Uuden teknologian avulla asuntomurto havaitaan jopa ennen kuin se tapahtuu.

Kuunnellaan seuraavaksi, kuinka 2010-luvun vahtikoiraksikin kutsuttu kodin hälytysjärjestelmä oikein toimii ja miten asuntomurrolta voi välttyä esimerkiksi loman aikana.

Haastateltavana on Verisuren Varsinais-Suomen aluepäällikkö Sam Taheri, toimittajana on Lotta Lybeck.

Radiojutusta on saatavilla valmiiksi editoidut noin 3 ja 5 minuutin jutut. Jutut ovat radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa ja editoitavissa. Lataa radiotiedostot oheisen linkin takaa: http://www.craft.fi/source/download1/

JULKAISUVAPAA HETI

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä Verisuren kanssa.

Tutkimuksesta: Tutkimuksen on toteuttanut YouGov Finland Verisure Oy:n toimeksiannosta 11/2016. Kyselyyn vastasi 1005 yli 18-vuotiasta suomalaista. Lopullinen vastaajajoukko on painotettu väestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja kotipaikan mukaan.

Radioille tiedoksi: Faktoja asuntomurroista

• Viime vuonna Suomessa tehtiin 5 300 asuntomurtoa, joista kesäasuntoihin 1 220 ja vakinaisiin koteihin 4 080.*
• Viime vuonna asuntomurroista 44% tehtiin omakotitaloihin ja 36% kerrostaloihin.**
• Kerrostalomurtojen osuus asuntomurroista on kasvanut. Vuonna 2012 kerrostalomurtoja tehtiin vain 24 % kaikista asuntomurroista, kun viime vuonna niiden osuus oli 36%.**
  
• Suurin osa, noin 60%, asuntomurroista tehdään päivällä ja illalla kello 9–21. Yöaikaan tehdään noin 40% murroista.**
• 66 % suomalaisista on melko tai erittäin huolissaan asuntomurroista. ***
• 45 % suomalaisista kokee, että asunto on riittävän hyvin suojattu murtojen estämiseksi. Luku on sama myös Länsi-Suomessa. Pohjois- ja Itä-Suomessa 39 %:ia kokee kodin olevan riittävästi suojattu.****
• Viime vuonna asuntomurron tai sen yrityksen kohteeksi joutuneista 24% ei ilmoittanut asiasta poliisille. Tämä on 6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2014.***
• Varsinais-Suomessa tehtiin Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna yli 400 asuntomurtoa koteihin tai vapaa-ajan asuntoihin.*

Lähteet:

* Tilastokeskus 2016

** Poliisiammattikorkeakoulu 2012-2016

*** Poliisibarometri 2016

**** YouGov Finland 2016

Lain mukaan kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen sekä ilmanvaihtojärjestelmän rakentamista varten on nimettävä töistä vastaavat työnjohtajat. Valtioneuvosto on antanut asetuksen rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja ympäristöministeriö työnjohtajien kelpoisuuden toteamista koskevat ohjeet.

• Valitettavasti kunnat noudattavat säännöksiä ja ympäristöministeriön ohjetta epäyhtenäisesti. Vastuuhenkilöksi nimetyn pätevyys ei aina riitä kohteen vaativuusluokan edellyttämien töiden hallintaan, erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä toteaa.

Mäkisen mukaan pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat ovat koonneet tulkintalomakkeen, joka on selkeyttänyt päätöksentekoa ja lisännyt toimijoiden samanarvoista asemaa sijaintikunnasta riippumatta.

• Muualla Suomessa toiminta on kirjavaa, vaikka pääkaupunkiseudun tulkintoja ja toimintatapoja on ryhdytty soveltamaan muuallakin. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen yhtenä tavoitteena oli yhdenmukaistaa paikallisen valvontaviranomaisen päätöksentekoa. Tähän tavoitteeseen ei päästy.

Lainsäädäntö ei kuitenkaan aseta pätevyysvaatimuksia LVI-asennus-, huolto-, korjaus- ja kunnossapitotöitä tekeville asentajille. KVV- ja IV-järjestelmien rakentamista ohjaavat määräykset uusitaan 2018.

• Uudistus antaa oivan tilaisuuden edistää kansallista yhdenmukaisuutta. Samalla voitaisiin varmistaa, että asennustöistä vastaavilla henkilöillä on koulutukseen ja työkokemukseen perustuvat edellytykset huolehtia kansalaisten terveyden ja turvallisuuden kannalta merkittävien töiden tekemisestä määräysten mukaisesti, Mäkinen sanoo.

Lisätiedot

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
Erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen, p. 045 899 9388, juha-ville.makinen@lvi-tu.fi
Viestintäasiantuntija Pipsa Hiltunen, p. 0400 287 939, pipsa.hiltunen@lvi-tu.fi

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) selvitti valvontaprojektissaan 65 uuden pientalon sähköasennusten säädöstenmukaisuutta. Kolmasosassa tarkastetuista kohteista löytyi puutteita asennuksista, niiden käyttöönottotarkastuksista sekä pöytäkirjoista. Vastaavanlaisia selvityksiä on tehty viiden vuoden välein ja tulokset olivat nyt jonkin verran huonontuneet. 

Tukes toteutti valvontaprojektin viime vuoden lopulla yhdessä rakennusvalvonnan, sähköalan tarkastajien ja tarkastuslaitoksen kanssa. Vuoden 2016 otanta oli pienempi (65 kohdetta) kuin aiemmissa vastaavissa selvityksissä. Kohteet kattoivat kuitenkin koko Suomen maantieteellisesti. Käytännössä tarkastuksia tekivät Tukesin ohjeistuksen mukaan kuusi valtuutettua tarkastajaa ja yksi tarkastuslaitos. Projektissa kiinnitettiin huomiota sähköasennusten toteutukseen, käyttöönottotarkastukseen, käyttöönottotarkastuspöytäkirjoihin, loppupiirustuksiin ja niiden laatuun sekä käytön opastukseen.

Pientalojen (omakoti-, paritalot tai kesämökit) sähköasennusten säädöstenmukaisuutta on selvitetty viiden vuoden välein. Viime vuoden selvityksen tuloksia verrattiin vuosien 2011 ja 2006 tuloksiin. Vertailussa uusimmat tulokset olivat sekä sähköasennusten että niiden käyttöönottotarkastusten osalta aiempaa huonommat.

Pientalojen sähköasennuksista 66 prosenttia oli kunnossa tai niissä oli vain pieniä puutteita, kun vastaava luku oli viisi vuotta sitten 87 prosenttia. Runsaasti puutteita oli 19 prosentissa, mikä on yli kaksinkertainen määrä verrattuina vuosiin 2011 ja 2006. Myös vakavahkojen puutteiden määrä oli tuplaantunut aiemmasta. Yhdessä kohteessa oli välitön vaara, kun aiemmissa selvityksissä tällaista ei havaittu lainkaan. Käyttöönottotarkastuspöytäkirjojen teko oli yleistynyt lähes sataan prosenttiin. Kuitenkin noin neljäsosassa pöytäkirjoja todettiin puutteita, ja vakavasti puutteellisia oli yhdeksän prosenttia.

– Sähköurakoitsijan on säädösten mukaan tehtävä uusien pientalojen sähkölaitteistoille käyttöönottotarkastus ennen kuin laitteisto otetaan käyttöön. Käyttöönottotarkastus on ainoa pientaloilta vaadittava sähkötarkastus, ja siksi se ja käyttöönottotarkastuspöytäkirja ovat tärkeitä. Niiden avulla esimerkiksi omakotirakentaja voi varmistua siitä, että sähkölaitteisto on turvallinen ja että se voidaan ottaa käyttöön. Rakennuttajille nämä asiat saattavat olla uusia, mutta jokaisen sähköurakoitsijan ammattitaitoon kuuluu tietää, mitä asiakirjoja uudisrakentamiseen liittyy, kertoo ylitarkastaja Timo Pietilä Tukesin sähkölaitteistot-ryhmästä. Projektin tulosten pohjalta täytyy Tukesin kenttävalvonnan kohdistusta täsmentää, Pietilä jatkaa.

Mikäli sähköurakoitsija ei huolehdi pientalon käyttöönottotarkastuksen tekemisestä, sähkölaitteiston haltija (omistaja) on velvollinen huolehtimaan siitä. Jos sähkötyön tilaaja on epävarma työn laadusta tai tarkastuksen riittävyydestä, kannattaa harkita sähköasennusten tarkistuttamista puolueettomalla kolmannella osapuolella, eli valtuutetulla tarkastajalla tai laitoksella. Tärkeintä on kuitenkin varmistaa jo ennen sähköasennustyön tilaamista, että urakoitsija on luotettava alan ammattilainen, jolla on sähkötyöhön vaadittava pätevyys ja urakointioikeudet. Oikeudet voi tarkistaa Tukesin rekisteristä:http://rekisterit.tukes.fi/fi/Urakoitsijat/.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Timo Pietilä, puh. 029 5052 631
Ylitarkastaja Timo Iholin, puh. 029 5052 594
etunimi.sukunimi@tukes.fi

Liitteet

Liite 1: Sähköasennuksissa havaitut puutteet

Liite 2: Pienkohdeprojektin tuloksia graafisina esityksinä

Liite 1: Sähköasennuksissa havaitut puutteet

       – puuttuvat ja väärät merkinnät

       – kaapeleilta puuttuva mekaaninen suojaus

       – kaapeleiden kiinnitys puutteellinen

       – päättämättömät roikkuvat kaapelit

       – keskuksen kosketussuojaus puutteellinen

       – eri jännitetason johtimet niputettu keskuksessa yhteen

       – keskuksessa löysiä liitoksia

       – 1,5 mm² johdin suojattu 16 A ylivirtasuojalla

       – vikavirtasuojakytkin puuttuu (n. 10 kohteessa)

       – puutteet potentiaalintasauksessa (elektrodi, antenni, putkistot)

       – LED-valaisimien asennus peruseristetyillä johtimilla ilman vedonpoistoa ja rasiaa

       – LED-valaisimien asennus saunan kiukaan yläpuolelle

       – kiukaan termostaatin sijoitus tuloilmaan nähden virheellinen

       – kiuas liian lähellä palavia rakenteita.  

Matkaketjujen nopeuttamisessa ja liikenneyhteyksien parantamisessa piilee Suomessa paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia, kertoo tuore infraselvitys. Hyödyntämällä paremmin liikenneinfrassa olevan kehittämispotentiaalin Suomi siivittäisi selvityksen mukaan viennin vauhtiin, vahvistaisi kasvuvyöhykkeitään, houkuttelisi kansainvälisiä yrityksiä ja matkailijoita sekä toimisi parhaassa tapauksessa kansainvälisten toimitusketjujen alustana. 

”Vaikka muut Pohjoismaat ovat luonnostaan lähempänä Keski-Eurooppaa kuin Suomi, ne panostavat jatkuvasti meitä enemmän saavutettavuutensa parantamiseen. Niillä on pitkän aikavälin infraohjelmat, ja ne kehittävät voimakkaasti liikenneinfraa mahdollistaen ihmisten ja tavaroiden nopean ja varman liikkuvuuden. Saavutettavuus on nähty naapureissa kilpailutekijäksi, ja niin tulisi tehdä myös Suomessa” johtaja Jorma Mäntynen WSP Finlandista linjaa. 

Myös Suomessa kilpailukyky lähtisi nousukiitoon liikenneinfraa kehittämällä, kertoo WSP Finlandin vaikuttajajärjestöjen ja Liikenneviraston toimeksiannosta tekemä tuore selvitys. Selvitystyötä johtanut professori Mäntynen aloittaisi kehittämisen muusta Pohjolasta mallia ottaen. Nyt Suomi on pahasti jäljessä Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa. 

Matka- ja kuljetusketjut kuntoon pala palalta

Liikenteen infrastruktuuri tulevaisuuden mahdollistajana -selvitys listaa useita rataosuuksia, joiden parantaminen poistaisi talouden tulppia. Esimerkiksi suuren kapasiteetin ratayhteys olisi perusteltu koko välille Helsinki–Oulu, joka on yksi vahvimpia henkilö- ja tavaraliikenteen yhteysvälejä. Jatkamalla nykyistä Helsinki–Tampere-kasvukäytävää Seinäjoen, Vaasan ja Kokkolan suuntaan laajennettaisiin työssäkäyntialueita. 

”Jos Ruotsissa jo kaavailtu suurnopeusjuna tulisi käyttöön Suomessa, juna veisi Helsingistä Tampereelle tunnissa, Kokkolaan 2,5 tunnissa ja Ouluun 3,5 tunnista. Myös tunnin juna Turkuun tulisi tarpeeseen. Yhtenäiset työssäkäyntialueet vetävät yrityksiä, teollisuutta ja asuntorakentamista”, WSP:n Mäntynen selventää. 

Tulpat pois myös tieliikenteestä

Suomen tuotantorakenne on monipuolinen ja sijoittuu laajasti eri puolille maata. Eri teollisuuden alat käyttävät liikenneverkkoa kattavasti, jolloin myös tieverkon rooli korostuu. Hyvä esimerkki tärkeästä ketjun osasta on Valtatie 4 Jyväskylästä pohjoiseen. Tieosuus palvelee useita teollisuuden aloja sekä elintarvikekuljetuksia kasvukeskuksiin. 

”Jos yhteysväli ei toimi, kuljetukset hidastuvat, kallistuvat ja tuottavat enemmän päästöjä. Vastaavien yksittäisten, tärkeiden tieosuuksien tunnistaminen ja kuntoon paneminen on elintärkeää, jos aiomme olla osa kansainvälistä kauppaa ja kasvu-urilla myös lähivuosikymmeninä”, INFRA ry:n johtaja ja selvityshankkeen ohjausryhmää vetänyt Heikki Jämsä muistuttaa. 

”Useilla toimialoilla on nykyistä isompi markkinapotentiaali vuonna 2030. Fyysisen kuljettamisen ja infrastruktuurin tarve ei katoa. Matkaketjujen sujuvoittamiseksi voidaan tehdä paljon jopa 13 vuodessa, mutta päätöksillä on jo kiire”, Jämsä jatkaa. 

Suomen kattava ja hyväkuntoinen lentokenttäverkkokin kätkee käyttämättömiä mahdollisuuksia. Kansainvälisen yrityksen Suomeen sijoittumista tukisi, jos kansainvälisiä lentoyhteyksiä olisi enintään tunnin etäisyydellä. Lentoasemien nykyistä tehokkaampi käyttö kasvattaisi myös ulkomaisten matkailijoiden rahavirtaa, joka on nyt neljän miljardin euron luokkaa. 

Selvityksen taustat

Infraselvityksen tilasivat WSP Finlandilta INFRA ry, Rakennusteollisuus RT, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuntaliitto, Liikennevirasto, Metsäteollisuus, SAK, STTK ja MTK. Työ perustuu kirjallisuuteen, tilastomateriaaliin, asiantuntijahaastatteluihin ja työpajoihin. 

Nyt valmistunut selvitys on jatkoa VTT:n ja TAMK:in Liikenneinfrastruktuuri 2040 -hankkeelle, jossa luotiin neljä vaihtoehtoista skenaariota liikenneinfran kehittämiselle ja tarkasteltiin, millaiseen Suomeen ne johtaisivat. WSP:n selvitys tutkii lyhyemmällä aikajänteellä ja konkreettisemmin, miten maan tulevaa kehitystä voidaan vahvistaa liikenneinfralla. 

Tutustu molempiin selvityksiin: www.infra.fi
Jaa somessa: #inframahdollistaa #liikenneinfra2040

LISÄTIEDOT

Jorma Mäntynen, WSP Finland, 0207 864 388, jorma.mantynen@wspgroup.fi  
Heikki Jämsä, INFRA ry, puh. 050 587 2911, heikki.jamsa@infra.fi 

Keskeisten teollisuuden alojen infratarpeita Suomessa

World Economic Forumin (WEF) mukaan infrastruktuuri on kilpailukyvyn 12 peruspilarista toiseksi tärkein. Suomi on pudonnut WEF:n 140 maan kilpailukykyvertailussa infran osalta 20 parhaan kahinoista sijalle 25. Mihin keskittyen sijoitus paranisi teollisuuden kannalta?

Teknologiateollisuuden tuotannon bruttoarvo on 67 mrd € ja tavaraviennin arvo 22 mrd €. Ala työllistää 12 % Suomen työllisistä. Teknologiateollisuus käyttää laajasti koko tieverkkoa ja useita ratayhteyksiä sekä satamia. Alan kansainvälisten yritysten toimipisteet sijaitsevat yleensä enintään tunnin säteellä kansainvälisestä lentoasemasta. Matkaketjujen sujuvuus sekä työvoiman ja osaamisen liikkuvuus ovat avaintekijöitä. Kaupunkien välisten nopeiden junayhteyksien sekä kaupunkiseutujen sujuvan joukkoliikenteen tärkeys korostuvat.

Metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo on 20,6 mrd € ja viennin arvo 11,6 mrd €. Tuotannosta 90 % menee vientiin. Tuotantolaitoksiin kulkee 60 milj. kuutiota kotimaista raakapuuta vuodessa. Käytössä on koko tieverkko, useita ratayhteyksiä ja yli 20 satamaa. Tavarasta 20 % kulkee rautateitse, loput lähinnä maanteitse. Alan tiekuljetusvirrat ovat Suomen suurimmat. Koska raaka-aineet ovat ympäri Suomea, alemman tieverkon ja yksityisteiden on oltava kunnossa. 76-tonniset rekat tarvitsevat HCT-käytäviä, jotka ovat Suomessa kokeiluasteella.

Kemianteollisuuden tuotannon bruttoarvo on 17, tavaraviennin 10,1 mrd €. Kuljetuksista valtaosa on tiekuljetuksia, mutta rautatiekuljetukset ovat osa tuotantoprosessia. Myös satamilla on suuri merkitys. Suomella on Euroopan suurimmat ja maailman neljänneksi suurimmat biomassavarannot. Ne sijaitsevat ympäri Suomea, joten alemman tieverkon rooli korostuu.

Elintarviketeollisuuden tarpeet keskittyvät muutamille yhteysväleille, erityisesti valtateille 3 ja 19 sekä 4 ja 9. Olennaista on kuljetusten nopeus. 76-tonniset rekat yleistyvät ja vaativat parempaa tieinfraa pääväylillä.

Maataloustuotannon tarpeissa korostuvat yhteydet Etelä-Pohjanmaalta Savoon ulottuvalla vyöhykkeellä sekä Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Kanta-Hämeessä. Kulutus keskittyy muutamille kaupunkiseuduille tarkoi

Uudenkaupungin autotehtaan tuoreet uutiset lisäävät edelleen jo aiemminkin vahvaa vuokra- ja omistusasuntojen kysyntää Varsinais-Suomessa.

Varsinais-Suomessa vallitsee tällä hetkellä varsin vahva kysyntä niin vuokra-asumisen kuin omistusasuntojen puolella. ”Esimerkiksi tammi-helmikuussa 2017 käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppamäärä nousi Varsinais-Suomessa noin 30 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Myös rivitalojen kauppa lisääntyi noin 10 prosenttia ja omakotitalojenkin kauppa vajaa 5 prosenttia”, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Jukka Malila. 

Tiedot pohjautuvat KVKL:n valtakunnalliseen kauppahintaseurantapalveluun. 

”Pelkästään Turussa käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppamäärän lisäys tammi-helmikuussa 2017 oli noin 40 prosenttia ja koko seutukunnallakin reilu 35 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.”

Asuntojen kysyntä ei ole kuitenkaan ainakaan vielä täysin tarttunut alueen omakotitalokauppaan: tammi-helmikuussa käytettyjen omakotitalojen kauppa vähentyi yksistään Turussa 13 prosenttia ja koko Turun seutukunnallakin noin 3 prosenttia.

”Omakotitalo ei ole se ensimmäinen vaihtoehto, jota esimerkiksi alueelle tuleva uusi muuttaja ensimmäiseksi kysyy. Tyypillisesti aluksi halutaan joustava, pienemmän kokoluokan asunto, josta paikkakuntaan tutustuminen ja työssäkäynti on mahdollista. Työnäkymien vahvistuessa ja juurtumisen toteutuessa katseet suuntautuvat myös suurempien asuntojen hankintaan tai mahdolliseen omakotirakentamiseen.”

”Viimeaikaiset hyvät uutiset ovat tehneet sen, että niin vuokra- kuin omistusasunto on tällä hetkellä niukka hyödyke läntisen Suomen asuntomarkkinoilla. Uudenkaupungin autotehtaan tilaukset ovat omiaan vahvistamaan tätä kehityssuuntaa koko työssäkäyntialueella”, tiivistää KVKL:n toimitusjohtaja.

 Lähde: KVKL tiedotus

Lappeenrannan kaupunginvaltuuston kokousta voi seurata nettilähetyksestä maanantaina 27. maaliskuuta klo 18.30 alkaen. 

Nettilähetys näkyy kaupungin verkkosivuilla www.lappeenranta.fi. Valtuustokokousta voi katsoa netistä myös jälkikäteen. Video tallennetaan kaupungin verkkosivuille pääsääntöisesti jo kokouksen jälkeisen päivän aikana, ja se löytyy kohdasta: Päätöksenteko ja talous > Kaupunginvaltuusto > Valtuuston kokousten videotallenteet.

Esityslista on luettavissa etukäteen kaupungin verkkosivuilta kohdasta Päätöksenteko ja talous > Esityslistat ja pöytäkirjat.

27.3.2017 esityslistan keskeisiä asioita ovat: 

–     Talousarviomuutokset 

–     Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtajan viran hoitaminen 1.6.2017 lukien 

–     Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko V:n (2015–2017) loppuraportti

–     Asemakaavan ja tonttijaon muutos 7 Kimpinen kortteli 20 tontti 20 ja osalle katu-, puisto- sekä urheilu- ja virkistyspalvelualueita (Keskussairaala III):
Kaavamuutosalue käsittää Etelä-Karjalan keskussairaalan tontin, Kahilanniemen golfkentän lounaisosan sekä katu- ja puistoalueita. Alueen pinta-ala on noin 7,65 hehtaaria.

–     Asemakaavan muutos ja tonttijako 203 Lampikangas, osa korttelia 900 ja kortteli 902, Tujulaisenraitti:
Kaavamuutosalue sijaitsee Joutsenon keskustaajamassa Lampikankaan kaupunginosassa. Suunnittelualue rajautuu idässä Lampikankaantien katualueeseen, kaakossa kioskirakennuksen tonttiin ja muissa suunnissa puistoalueisiin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,2 hehtaaria ja se on lähes kokonaan rakentamatonta metsämaata.

–     Asemakaavan ja tonttijaon muutos 8 Lepola kortteli 10 tontti 1 sekä osat katu- ja puistoalueita (Armilankatu 37):
Asemakaavamuutosalue sijaitsee Lepolan kaupunginosassa vajaan kilometrin päässä Lappeenrannan ydinkeskustasta itään Armilankadun ja Lepolankadun risteyksessä. Suunnittelualue käsittää vuonna 1965 rakennetun esikoislestadiolaisten rukoushuoneen, Juvakanpuiston puistoaluetta sekä katualuetta. Alueen koko on noin 1,4 hehtaaria.

–     Valtuustoaloitteita

LISÄTIETOJA

Viestintäjohtaja, II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu
puh. 040 724 8776
alina.kujansivu@lappeenranta.fi

Saksalainen valaisinvalmistaja Ledlenser on julkistanut uuden valaisinmalliston, jossa nivoutuvat yhteen Ledlenserin pitkä kokemus valaisinvalmistajana ja PRO Teamin parhaat kehitysideat.

Uusi mallisto on suunnattu erityisesti outdoor-käyttäjille ja tuo valoa pimeyteen olitpa vaelluksella, vesillä tai muuten vain ulkoilemassa.

Mallisto koostuu kolmesta tehokkaasta otsavalaisimesta (MH10, MH6 ja MH2), joiden avulla voi pitää kätesi vapaina. Käsivalaisimiin tukeutuville on tarjolla mallit MT18, MT14, MT10 ja MT6. Laajasta mallistosta jokainen käyttäjä löytää tarpeisiinsa parhaiten sopivan valaisimen.

Tehokkaat otsavalaisimet moneen makuun

Otsavalaisimista tehokkain on 600 lumenin valotehon omaava helppokäyttöinen MH10. Li-Ion -akun latausaika on vain 8 tuntia ja käyttöaika jopa huimat 120 tuntia. Punainen takavalo lisää näkyvyyttä ja turvallisuutta. MH10:n suositushinta on 99,00 euroa.

MH6-otsavalaisimessa on kolme eri valotoimintoa Power, Low Power ja vilkkuvalo. Valotoimintoja ohjataan yhdellä painonappikatkaisijalla. MH6:n valoteho on 200 lumenia ja kantomatka 120 metriä. Varauksenilmaisin varoittaa käyttäjää hyvissä ajoin akun heikkenemisestä. Valaisimessa on pesunkestävä ja vaihdettavissa oleva pääpanta. Suositushinta on 64,90 euroa.

Malliston edullisin MH2 on mainio ensivalaisin nuorimmille ulkoilijoille, mutta sopii peruskäyttöön myös kotona ja lyhyillä retkillä. Valaisimessa on valokeilan portaaton säätö ja se tuottaa 100 lumenen valotehon. Kantomatka on 40 metriä ja valaisin toimii kolmella AAA-paristoilla. Suositushinta on 34,90 euroa

Käsivalaisinten kuningas on häikäisevän hyvä

Käsivalaisimien kingi on uusi MT18. Se valaisee kulkijan taipaleen 3000 lumenen valotehollaan ja jopa 540 metrin valonkantamalla. Tasainen, yhtenäinen ja laaja valokeila valaisee tehokkaasti pellot ja polut ympäristöineen. Kuljetuslukitus varmistaa, ettei valaisin mene esimerkiksi repussa vahingossa päälle.

MT18 ladataan USB 3.0 –liitännästä ja 10200 mAh:n akku latautuu täyteen kahdeksassa tunnissa. Suositushinta on 229,00 euroa

MT14-mallin valtteja ovat puolestaan näppärä koko, 1000 lumenin valoteho, 180-metrinen valonkantama ja jopa 192 tunnin akunkesto. Yhdestä painikkeesta säädettävät valo-ohjelmat varmistavat, että valaisin tarjoaa sopivan valaistuksen joka tilanteeseen. Suositushinta on 109,00 euroa.

Taskukokoisen MT10:n strategiset mitat ovat 156 grammaa ja 12,8 cm. Valoteholtaan 1000 lumenin valaisin latautuu kuudessa tunnissa ja 3400 mAh:n akku tarjoaa jopa 144 tunnin käyttöajan. Suositushinta on 99,00 euroa.

Kestävä ja kompakti MT6 on puolestaan hinta-teho -suhteeltaan Ledlenserin paras Outdoor-malliston valaisin. Se on 600 lumenin tehollaan mainio valinta yöllisille vaelluksille. Valaisimen tehoa ja valokeilaa voi säätää nopeasti yhdellä kädellä. Suositushinta on 69,90 euroa.

Takuu: Ledlenser on luotettava, alan huippua edustava laatuvalaisin, jolla on 5 vuoden materiaali- ja valmistusvirhetakuu. Se voidaan rekisteröitymällä pidentää 7-vuotiseksi. Tuotteiden huoltopalvelu on Suomessa.

Myynti: Valikoidut Outdoor -myymälät.

Tuotekuvat ovat tiedotteen liitteenä.

Lisätietoja:

Heikki Pirttilahti

tuotepäällikkö

heikki.pirttilahti@nordictrail.fi

p. 0207 310433

Kiinteistömaailman Kodinvaihtajan Superviikonloppu 25. - 26. maaliskuuta avaa asuntokauppakevään tuomalla esittelyyn ketjulla välitettävänä olevan, noin 6000 asunnon valikoiman. Isossa osassa asuntoja järjestetään viikonloppuna yleisesittely, ja lisäksi on mahdollisuus sopia yksityisesittelyjä toiveiden mukaan. Asuntoihin tutustumista auttavat myös videot, joita kuvataan valtaosasta Kiinteistömaailmalla myynnissä olevista asunnoista. 

Alkaneen vuoden asuntokauppa on vilkastunut selvästi muutaman vuoden hiljaisempien aikojen jälkeen.

- Teimme tammi-helmikuussa asuntokauppoja reilusti enemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan. Esimerkiksi Helsingissä kauppamäärän kasvu on ollut liki viidennes. Hyvät signaalit talouden virkistymisestä rohkaisevat ihmisiä tällä hetkellä kodinvaihtoon ehkä pitkänkin pohdinnan jälkeen, sanoo Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Erkki Heikkinen.

Tulevana viikonloppuna eli 25. - 26. maaliskuuta Kiinteistömaailma esittelee Kodinvaihtajan Superviikonlopussa valtakunnallisen noin 6000 asunnon myyntivarastonsa, joko yleisesittelyissä tai asiakkaiden kanssa sovitusti yksityisesittelyissä. Yhteistyökumppanina Kodinvaihtajan Superviikonlopussa kautta Suomen on Danske Bank, ja lisäksi lukuisilla paikkakunnilla muut paikalliset yritykset osallistuvat tapahtumaan moninaisin tavoin.

Kaikki esittelyssä olevat asunnot ovat nähtävissä verkkopalvelussa osoitteessa kiinteistomaailma.fi.

- Asuntokaupat ovat usein pitkienkin ketjujen tuloksia: kun yksi asunto myydään, sysää se liikkeelle seuraavat kaupat ja niin edelleen. Hyvä liikkeeseen lähtö alkavaan asuntokauppakevääseen on tärkeä loppukevään ja kesänkin kannalta, jotta mahdollisimman moni perhe pääsee toteuttamaan kodinvaihtotoiveensa, Erkki Heikkinen toteaa.

Lisätiedot:
toimitusjohtaja Erkki Heikkinen, Kiinteistömaailma Oy, puh. 050 433 2080
markkinointi- ja viestintäjohtaja Taina Mustamo, Kiinteistömaailma Oy, puh. 050 4240045

Palveluyritys Lassila & Tikanoja on laajentanut Helpponouto-palvelunsa nyt myös Jyväskylän, Oulun sekä Tampereen seuduille. Helpponoudon ideana on toimia ylimääräisten ja turhien tavaroiden noutopalveluna sekä yksityisille kuluttajille että yrityksille.

"Tyypillisesti noutopalvelut ottavat vastaan tavaroita hyvin valikoivasti ja hyväksyvät ainoastaan jälleenmyyntikelpoiset tuotteet. Helpponoudon kuljettajien kyytiin kelpaavat kuitenkin myös rikkinäiset huonekalut sekä sähkö- ja elektroniikkaromu. Jälleenkäyttöön kelpaavat tuotteet toimitamme paikallisille yhteistyökumppaneillemme ja loppuunkäytetyt materiaalikierrätykseen", kertoo L&T:n digimentalisti Ville Simola.

Asiakas voi tilata netin kautta noutopalvelun itselleen sopivana ajankohtana. Helpponoudon kuljettajat saapuvat sovittuna aikana ja palvelun voi maksaa helposti kortilla paikan päällä. 

"Pilotoimme palvelua ensin pääkaupunkiseudulla ja yli 99% asiakkaista on ollut palveluun tyytyväisiä. Tyypillisesti asiakkaat kiittävät erityisesti siitä, että palvelu on helppo tilata, saapuu nopeasti paikalle ja on asiakkaalle itselleen todella vaivaton. Jos on päästävä eroon esimerkiksi vanhasta televisiosta tai sohvasta, niin siinä on aikamoinen homma kärrätä tavara vaikkapa peräkärryn kyytiin ja ajaa sorttausasemalle", Simola kertoo palvelun taustoja.

Helpponoudon hinnoittelu perustuu noudettavien tavaroiden määrään. Myös suuremmat tyhjennykset kuten kuolinpesien tai yritysten vanhojen kalusteiden nouto onnistuu palvelun kautta.

Palvelun toiminta-alueet:

Jyväskylän seutu: Jyväskylä, Haapaniemi, Jyskä, Kinkomaa, Kuikka, Leppävesi, Muurame, Palokka, Puuppola, Säynätsalo, Tikkakoski, Vaajakoski, Vehniä ja Vihtavuori

Oulun seutu: Oulu ja Kempele

Tampereen seutu: Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala ja Ylöjärvi

Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Tuusula ja Vantaa

Tutustu Helpponoudon nettisivuihin!

Lisätiedot:
Ville Simola, digimentalisti 
ville.simola(at)lassila-tikanoja.fi tai 050 385 6217

RE/MAX on käynnistänyt Suomessa ennennäkemättömän laajat valmennusohjelmat kiinteistönvälittäjiensä erikoisosaamisen kehittämiseen. Ketjun perustan ovat jo 70-luvulta muodostanut kiinteistönvälitysalan ammattilaiset ja jatkuva osaamisen kehittäminen. Juuri käynnistyneisiin erikoisvalmennusohjelmiin osallistuu 150 RE/MAX -välittäjää eri puolilla Suomea. Eritysosaamiseen tähtäävät valmennukset on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä Suomen parhaimmistoon kuuluvien oppilaitosten ja yhden maailman parhaan kiinteistönvälitysalan valmentajan kanssa.

Uuden asunnon kauppa vaatii erikoisosaamista

Uudiskohdemestari (NHS) on Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa yhteistyössä toteutettava valmennus, joka kattaa uudiskohteen rakentamisprosessin raakamaan jalostamisesta, kaavoituksen hallinnasta, uudiskohteen RS-järjestelmän erityiskysymyksistä aina erityiskohteiden täydennys tai muutosrakentamisen hallintaan. ”Tämä valmennusohjelma on laajuudeltaan noin 10 op, joka vastaa 300 tunnin työmäärää - eli valmennusohjelman suorittaneista tulee todella vahvoja osaajia, joilla on alan paras kyky vastata niin rakennusliikkeiden kuin uuden asunnon ostajan palvelutarpeisiin. Mukana on 25 RE/MAX ammattilaista eri puolilta Suomea”, toteaa RE/MAX Suomen kehitysjohtaja Pekka Ronkainen.

Asunnon arviointi on taitolaji

Kiinteistöarviomestari (PVS) on Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen (Kiinko) kanssa yhteistyössä toteutettu valmennus, joka tähtää auktorisoidun kiinteistöarvioijan osaamisvaatimusten mukaiseen osaamiseen. ”Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinnon vaatimuksiin verrattuna osaamisvaatimus tässä valmennuksessa on laajempi. Laaja teoriapohja ja runsaat käytännön harjoitteet tekevät valmennukseen valituista kokeneista ammattilaisista huomattavan osaavia kiinteistöarvioinnin ammattilaisia. Valmennukseen on valittu 15 osallistujaa”, kertoo Ronkainen.

Poikkeuksellista kansainvälistä osaamista asiakkaan eduksi

”Kiinteistönvälitysalan myyntityön osaaminen on keskeinen osaamisalue kiinteistönvälittäjälle. Olemme käynnistäneet yhden maailman parhaan välitysalan valmentajan, Tom Ferryn, valmennusohjelman välittäjillemme. Tähän 10 viikkoa kestävään valmennukseen osallistuu tällä hetkellä 100 RE/MAX välittäjää eri puolilla Suomea”, toteaa RE/MAX Suomen toimitusjohtaja Pasi Aalto.

”Erityisosaaminen parantaa välittäjiemme asiakaspalvelukykyä yhä vaativimmissakin asiakastilanteissa ja parantaa luonnollisesti kilpailukykyämme markkinoilla. Erityisosaaminen tuo hyvän osaamislisän, sillä LKV -koe mittaa juridiikan osaamista, mutta se ei takaa osaamista mm. kiinteistöarvioinnissa tai uudiskohteen myyntiprosessin hoitamisessa. LKV-kokeen suorittaneita on RE/MAXissa jo noin kaksi kolmasosaa, joten päätimme nostaa osaamisen rimaa vieläkin korkeammalle”, jatkaa Aalto.

Lisätietoja:

Pekka Ronkainen, Kehitysjohtaja, RE/MAX Suomi

+358 50 3800 050 | pekka.ronkainen@remax.fi

Pasi Aalto, Toimitusjohtaja, RE/MAX Suomi

+358 400 322 232 | pasi.aalto@remax.fi

Asuntokaupan vuosi jatkui vauhdikkaana, kun vanhojen kerrostalohuoneistojen kauppoja tehtiin helmikuussa koko Suomessa yli 20% enemmän kuin tammikuussa. Pääkaupunkiseudulla kauppamäärä nousi tammikuuhun verrattuna yli 16%.

Vahvoja kauppamäärän kasvuja kerrostalohuoneistojen kaupassa nähtiin Espoossa (+36%), Turussa (+42%), Jyväskylässä (+38%), Oulussa (+59%) ja Rovaniemellä (+36%). Omakotitalojen kauppamäärät nousivat koko Suomessa yli 25 % verrattuna tammikuun kauppamäärään. Pääkaupunkiseudulla omakotikauppa vilkastui huomattavasti verrattuna vuoden 2016 helmikuun tasoon, johon kasvua tuli lähes 43%

RE/MAX-ketjun kauppamäärät kasvoivat tammi-helmikuussa 20 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Myyntiajat laskussa lähes koko Suomessa

Käytettyjen kerrostaloasuntojen myyntiaika helmikuussa oli koko Suomessa keskimäärin 79 päivää ja pääkaupunkiseudulla 58 päivää. Käytettyjen kerrostalohuoneistojen myyntiajat lyhenivät pääkaupunkiseudulla       (-16%), Lahdessa (-25%), Jyväskylässä (-13%), Kuopiossa (-23%) ja Lappeenrannassa (-17%) verrattuna tammikuun lukuihin.

Koko Suomen tilastoissa käytettyjen kerrostalokaksioiden myyntiajat säilyivät tammikuun tasolla ollen keskimäärin 76 päivää. Kerrostalokaksioiden myyntiajat lyhenivät tammikuusta pääkaupunkiseudulla 55 päivään (-2pv) ja Espoossa 54 päivään (-7pv).

Omakotitalojen myyntiajat koko Suomessa lyhenivät hieman (-3pv) tammikuuhun verrattuna, ollen keskimäärin 136 päivää. Pääkaupunkiseudulla omakotitalojen myyntiajat lyhenivät tammikuuhun verrattuna 6%, ollen keskimäärin 115 päivää. Voimakkain myyntiaikojen lasku omakotitalojen osalta nähtiin Turussa, jossa myyntiaika lyheni 64 päivään, kun se tammikuussa oli 157 päivää.

Kerrostaloasuntojen neliöhinnat nousussa Suomessa

Käytettyjen kerrostaloasuntojen neliöhinnat säilyivät Suomessa tammikuun tasolla ollen helmikuussa keskimäärin 2752 €/m2. Keskimääräinen neliöhinta käytetyissä kerrostalohuoneistoissa oli pääkaupunkiseudulla noin 4185 €/m2. Neliöhinta nousi tammikuuhun verrattuna yli 10% Turussa, Lahdessa ja Jyväskylässä, kun muilla paikkakunnilla tilastohinta säilyi tammikuun tasolla.  

Käytetyissä kerrostalokaksioissa neliöhinnat laskivat Suomessa 2 % tammikuun tasolta, ollen helmikuussa 2627 €/m2 . Nousua kerrostalokaksioiden neliöhinnoissa oli Turussa (+12%), Lahdessa (+19%), Jyväskylässä (+13%) ja Rovaniemellä (24%).

Omakotitalojen tilastohintojen muutos johtuu muuttuneesta kaupan rakenteesta

Omakotitalokaupan alueellisissa tilastoissa tapahtui merkittäviä muutoksia, kun esim. Espoon tilastollinen keskihinta putosi tammikuun 479.000 eurosta helmikuun 422.000 euroon ja Turussa 275.000 eurosta helmikuun 236.000 euroon. Yhtenä selittävänä tekijänä muutoksessa on painopisteen siirtyminen 5h,k omakotitaloista 3-4h,k taloihin eli helmikuun tilastoissa on enemmän pienempiä omakotitaloja.

Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu / REMAX Suomi

Lisätietoja

Pasi Aalto, Toimitusjohtaja, RE/MAX Suomi

+358 400 322 232 | pasi.aalto@remax.fi

Pekka Ronkainen, Kehitysjohtaja, RE/MAX Suomi

+358 50 3800 050 | pekka.ronkainen@remax.fi

Vuosi 2016 oli sähköpalokuolemien osalta synkkä vuosi: kuudessatoista palossa kuoli yhteensä 21 ihmistä ja kahdessa tulipalossa menehtyi yhteensä viisi lasta. Edellisvuonna sähköpalokuolemia oli 16, ja 2010-luvulla uhreja on ollut keskimäärin 15 vuodessa. Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa, joka saa alkunsa sähkölaitteesta tai-laitteistoista. Paloja voi helposti ehkäistä oikealla toiminnalla ja huolellisuudella. Esimerkiksi pyykkiä ei tulisi kuivattaa kiukaan läheisyydessä eikä jättää palavia tavaroita liedelle. Sähkölaitteita ja –asennuksia kannattaa huoltaa ja pitää kunnossa. Joka kodissa tulisi myös olla toimiva palovaroitin.

Sähköpalon syynä useimmiten huolimattomuus

Sähkölaitteista tai – asennuksista syttyneitä tulipaloja kirjattiin pelastustoimen PRONTO-rekisteriin viime vuonna 2660. Eniten sähköpaloja aiheuttaneita laitteita olivat liedet ja uunit (971 kpl), valaisimet (178) ja kiukaat (122).

Sähköpaloissa menehtyi viime vuonna 21 ihmistä, kahdessa onnettomuudessa oli useita kuolonuhreja. Sähköpalokuolemissa syttymislähde oli yleisimmin liesi (43 prosenttia) ja seuraavaksi kiuas (29 prosenttia).

– Sähkölaitteesta alkaneen palon syynä on useimmiten ihmisen toiminta – huolimattomuus, käyttö- ja asennusohjeiden vastainen toiminta, huollon laiminlyönti tai laitteen vaurioituminen.  Yleisin palon aiheuttaja on lieden unohtuminen päälle tai sen kytkeytyminen vahingossa päälle, jolloin liedelle jäänyt ruoka tai palava materiaali on syttynyt tuleen. Kiuaspaloissa pyykin kuivattaminen kiukaan yläpuolella sekä kiukaalle kuulumattomat esineet ovat tavallisimpia palon aiheuttajia, kertoo Tukesin sähkölaitteet –ryhmän ylitarkastaja Jukka Lepistö.

– Sähköpaloja voi ehkäistä, kun käyttää sähkölaitteita oikein ja valvottuna, Lepistö muistuttaa. Muita käytännön ohjeita ovat: Älä säilytä tavaraa lieden päällä! Vältä kokkaamista juopuneena! Älä käytä saunaa varastona äläkä kiuasta pyykinkuivaukseen! Liesipalojen ehkäisemiseksi on olemassa myös teknisiä ratkaisuja, kuten liesiturvalaitteet, jotka katkaisevat automaattisesti virran liedestä, Lepistö neuvoo.

Toimiva palovaroitin säästää ihmishenkiä

Useissa sähköpalokuolemissa onnettomuushuoneistosta on puuttunut palovaroitin. Palovaroittimella on tärkeä merkitys palon havaitsemisessa riittävän aikaisessa vaiheessa. Palossa aikaa poistumiseen on vain minuutteja, koska myrkylliset palokaasut tappavat hyvin nopeasti. Palovaroitinpakko on ollut voimassa jo vuosia, ja sen mukaan kaikissa asuinrakennuksissa on joka kerroksessa oltava vähintään yksi palovaroitin 60asuinneliötä kohden. Lisäksi nykyisin uudisrakentamisessa on asuntoihin ja mm. vapaa-ajan asuntoihin asennettava huoneistokohtaiset sähköverkkoon liitetyt palovaroittimet, joiden virransyöttö on varmistettu esimerkiksi paristolla tai akulla.

Huolehdi laitteiden ja asennusten kunnossapidosta

– Osa sähkölaitteiston vikaantumisesta johtuvista tulipaloista voitaisiin välttää, jos laitteistojen haltijat (omistajat) pitäisivät parempaa huolta sähkölaitteistojen ja -asennusten kunnossapidosta. Jos sähköasennuksissa tai –laitteiden toiminnassa ilmenee jotain poikkeuksellista, tai laitteista tulee outo käry, kannattaa ottaa yhteyttä sähköalan ammattilaiseen, muistuttaa Tukesin sähkölaitteistot –ryhmän päällikkö Harri Westerlund.  Sähköasennukset vanhenevat ajan myötä, ja niiden kunto kannattaa tarkistuttaa sähköammattilaisella esimerkiksi 15 vuoden välein. Kiinteitä asennuksia ja sähkölaitteiden korjauksia saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset, Westerlund korostaa. Sähkötöihin oikeudet omaavat sähköurakoitsijat löytyvät Tukesin rekisteristä. 

Lisätietoja:  
ylitarkastaja Jukka Lepistö, (sähkölaitteet ja sähköpalot) p. 029 5052 460,
ryhmäpäällikkö Harri Westerlund (sähköasennukset ja kunnossapito), p. 029 5052 572
etunimi.sukunimi@tukes.fi   

Lue myös:

Tiedote 7.4.2016: Kolme ihmistä kuoli viime vuonna sähköiskuun ja 16 menehtyi sähköpaloissa

Tiedote 27.5.2016: Sähköpalokuolemia voi ehkäistä teknisillä ratkaisuilla ja toimintatapoja muuttamalla 

Opas Kiinteistön sähkökunnossapito ja määräaikaistarkastukset (2017)  

Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annettua lakia uudistetaan parhaillaan. Valmisteluun tarvitaan suunniteltua enemmän aikaa. Lakiluonnokseen sisältyvä mahdollisuus poistaa kuviomuotoiset metsävaratiedot Metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä on osoittautunut oikeudellisesti ongelmalliseksi.

Osa metsänomistajista kokee kuviomuotoisten metsävaratietojen avaamisen herkäksi asiaksi. Kielto-oikeudella oli tarkoitus antaa maanomistajalle mahdollisuus kieltää nykymuotoisen kuviotiedon julkaisu.

Ehdotettu kielto-oikeus poikkeaisi perustuslain julkisuusperiaatteesta. Lisäksi kielto-oikeus merkitsisi, että yksittäisellä henkilöllä olisi mahdollisuus päättää viranomaisen rekisterin sisällöstä. Maa- ja metsätalousministeriö etsii asiaan uutta ratkaisua.

Metsätietolain muutoksen taustalla on pääministeri Sipilän hallitusohjelman tavoite tehostaa metsävaratietojen käyttöä ja Suomen komissiolta saama perusteltu lausunto. Komissio edellyttää lausunnossaan, että Suomi pistää täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta. Komissio on todennut, että kaikkia metsätietojärjestelmän tietoja ei voida pitää henkilötietoina, joten ne olisi luovutettava ympäristötietoina ilman, että tiedon pyytäjän tarvitsee erikseen perustella tietopyyntöään.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
osastopäällikkö Juha S. Niemelä, p. 0295 162 009, juha.niemela(at)mmm.fi
metsäneuvos Marja Kokkonen, p. 0295 162 444, marja.kokkonen(at)mmm.fi

Muuttovalmiiden omakotitalojen markkinajohtaja Pohjolan Design-Talo Oy ja monialakonserni Boschin Thermotechnology-toimiala ovat solmineet yhteistyösopimuksen, joka tuo Pohjolan Design-Talon asiakkaiden ulottuville Boschin uusiutuvan energian hyödyntämiseen perustuvat uusimmat lämmitysratkaisut. Sopimus kattaa koko Boschin lämpöpumppuvalikoiman: maalämpö-, ilma-vesilämpö- ja ilmalämpöratkaisut.

Pohjolan Design-Talo Oy:n Lvi-yksikön päällikkö Kari Klasila iloitsee uuden yhteistyön avaamista mahdollisuuksista.

– Design-Talo tunnetaan asumisen energiatehokkuuden kehittäjänä. Meillä on ollut VTT:n myöntämä passiivitalosertifikaatti jo vuodesta 2011. Nyt voimme hyödyntää Boschin modernia lämpöpumpputekniikkaa suomalaisten perheiden lämmityskustannusten alentamiseen. Esimerkiksi ilma-vesilämpöpumppu on erittäin varteenotettava vaihtoehto varsinkin Etelä-Suomen ilmasto-olosuhteissa.

Bosch Thermotechnology -toimialan myyntijohtaja Mikael Less muistuttaa ammattitaitoisen suunnittelun ja asennuksen merkityksestä.

– Etenkin maalämpöprojekteissa aidon energiatehokkuuden saavuttamiseksi tarvitaan edistyksellisten tuotteiden lisäksi osaavaa mitoitusta ja asennusta. Pohjolan Design-Talon asiakkaiden lämpöpumppuasennuksista vastaavatkin vastedes erikoiskoulutetut Bosch Lämpömestarit.

Lisätietoja

Lvi-yksikön päällikkö Kari Klasila             

040 843 3165                                       

kari.klasila@designtalo.fi                        

Myyntijohtaja Mikael Less 

050 363 5830

mikael.less@fi.bosch.com

Metsähallituksen Vantaan pääkonttori muuttaa maanantaina 3.4. uusiin tiloihin toimisto- ja liikekeskus Dixiin Tikkurilassa. Pääkonttorin muutto on osa Muoviton Metsähallitus -hanketta ja monitilatoimiston sisustussuunnittelussa on hyödynnetty VTT:n ja sisustusarkkitehtien asiantuntemusta.

Yli kolmen miljoonan hehtaarin vesiomaisuuden haltijana Metsähallitus haluaa vähentää meriä ja sisävesiä saastuttavan muovin käyttöä ja korvata sen bio- ja puupohjaisilla tuotteilla. Vantaan pääkonttorin uusien toimitilojen sisustuksessa on kiinnitetty huomiota erityisesti muovin määrään ja laatuun.

- Olemme suunnittelutyössä pyrkineet tekemään paljon innovatiivisia ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Eräs suurimmista on toimiston tekstiilimatto, joka on valmistettu kierrätetystä materiaalista, kuten meriin hylätyistä kalastusverkoista ja vanhoista tekstiileistä. Matto on lisäksi uudelleen kierrätettävä, kertoo muutosta vastaava projektipäällikkö Minna Pihlström.

Muovin määrää on uusissa toimitiloissa vähennetty maton lisäksi monin eri tavoin. Toimistokalusteissa ja sisustustavaroissa materiaalina on käytetty puuta ja neuvotteluhuoneiden akustiikkalevyt on valmistettu turpeesta. Lisäksi toimistolla ei ole henkilökohtaisia roska-astioita ja muoviset roskapussit on korvattu paperisilla.

Suurimpia haasteita muovittomuuden tavoittelussa on aiheuttanut elektroniikassa käytettävä muovi, jolle ei vielä ole olemassa korvaavaa materiaalia. Ratkaisuja on haettu esimerkiksi tulostuspalvelusta, jolloin tulostinten, ja siten muovin, määrää pystytään vähentämään.

- Metsähallitus haluaa omalla esimerkillään sekä innostaa muita toimijoita vähentämään muovin käyttöä että edesauttaa korvaavien materiaalien ja uusien innovaatioiden syntymistä. Työ muovittomuuden eteen jatkuu ja tulemme hyödyntämään uudessa pääkonttorissa tehtyjä ekologisia ratkaisuja muissakin toimistoissamme, lupaa pääjohtaja Pentti Hyttinen.

Metsähallituksen pääkonttorin uusi käyntiosoite on 3.4. lähtien Ratatie 11. Tarkemmat saapumisohjeet löytyvät nettisivultamme.

Lue lisää:
Muoviton Metsähallitus: www.metsa.fi/muoviton-metsahallitus
Metsähallituksen vuosi- ja vastuullisuuskertomus: vuosikertomus2016.metsa.fi

Lisätietoja:

Pääjohtaja Pentti Hyttinen, puh. 040 546 5227
Projektipäällikkö Minna Pihlström, puh. 040 354 0501

VVO-yhtymä Oyj on nyt Kojamo. Nimenmuutoksen taustalla on yhtiön merkittävä uudistuminen. Konsernin emoyhtiö toimii jatkossa asuntojen nimestä erottuvalla uudella nimellä, joka otetaan käyttöön heti.

Kojamo Oyj keskittyy asuntosijoittamiseen Suomessa, uudistaa vuokra-asumista tehden siitä entistä haluttavampaa kehittäen uudenlaisia koteja ja palveluita. Ratkaisut edistävät työperäistä muuttoa kaupungistuvassa Suomessa, lisäävät hyvinvointia ja säästävät ympäristöä.

- Vuokra-asumiseen liittyy paljon vanhaa ajattelua, jonka uudistaminen vaatii rohkeutta. Lumo-verkkokauppa on ollut menestys ja antanut vallan asiakkaalle. Suomi kaupungistuu ja elämämme kansainvälistyy. Kun muutoksen tuulet puhaltavat, tarvitaan raikkaita ajatuksia ja kykyä yllättää asiakkaat iloisesti. Otamme haasteen vastaan. Mielestämme jokaisella on oikeus parempaan kaupunkiasumiseen, toimitusjohtaja Jani Nieminen sanoo.

Nimenmuutoksen taustalla on yhtiössä toteutettu merkittävä uudistuminen. Nyt yhtiö selkeyttää nimenmuutoksella toimintaansa ja vahvistaa kilpailukykyään. Asiakkaiden ja sidosryhmien on entistä helpompi hahmottaa, miten konserni tarjoaa kaupallisia Lumo- ja ei-kaupallisia VVO-koteja. Asukkaiden arkeen muutos ei vaikuta.

- 100-vuotiaassa Suomessa olemme suomalaisuudestamme ylpeä yritys. Tehtävänämme on ymmärtää, kuinka ihmiset haluavat tulevaisuudessa asua. Vakaa kannattavuutemme auttaa tarttumaan rohkeasti huomiseen. Uudistuttuamme yrityksenä uudistamme myös nimemme, Nieminen jatkaa.

Kojamo on luonnonläheinen, suomalainen sana, joka tarkoittaa suurta koiraslohta. Kojamo vaikuttaa vakaasti tulevaisuuden virrassa ja kehittää toimintaansa jatkuvasti entistäkin paremmaksi.

Kojamo Oyj on konsernin emoyhtiö ja 4,3 miljardin euron asunto-omaisuuden arvollaan mitattuna Suomen suurin kiinteistösijoittaja. Yhtiön osuus koko vuokra-asuntomarkkinasta on noin 4,2 prosenttia. Lumo tarjoaa asumisen ratkaisuja asiakkaillemme yli 31 000 asunnolla ja VVO-nimi jää käyttöön 3 800 asunnon ei-kaupallisessa vuokrauksessa.

Viiden vuoden aikana konserni on investoinut vapaiden markkinoiden kaupalliseen vuokra-asumiseen lähes 1,5 miljardia euroa. Rakenteille on tullut 3 872 uutta vapaa-rahoitteista asuntoa. Yhtiö on myös ostanut merkittävän määrän asuntoja sekä tuonut asumiseen palvelumuotoilun Lumo-brändiin kuuluvana.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jani Nieminen puh. 020 508 3201, jani.nieminen(at)kojamo.fi

Lassila & Tikanojan Vantaan yksikön kierrätysmateriaalin avokatoksessa syttyi tulipalo puolen yön jälkeen sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Pelastuslaitos sai palon hallintaan aamuyön aikana eikä tilanteessa syntynyt henkilövahinkoja, mutta siitä on aiheutunut merkittävästi savuhaittoja ja jonkin verran roskaantumista lähiympäristöön.

Katoksessa on varastoitu ympäristöluvan mukaisesti lähinnä keräyspaperia, pahvia ja puuta sekä jonkin verran energiajätettä. Yhtiö arvioi palon taloudellisten vaikutusten olevan useiden satojen tuhansien eurojen luokkaa.

Tulipalolla ei ole vaikutusta L&T:n asiakkaiden jätehuolto- ja kierrätyspalveluihin, sillä yhtiön jäteautot saatiin normaalisti liikenteeseen aamulla ja asiakkailta kerättävät kierrätysmateriaalit pystytään varastoimaan muihin pääkaupunkiseudun välivarastoihin.

Palossa täysin tuhoutunut varastokatos sijaitsee osoitteessa Tammiston Kauppatie 33 (aiemmin tunnettu Valimotienä).

L&T on todella pahoillaan tilanteesta aiheutuneista mittavista haitoista lähialueen kiinteistöille ja auttaa viranomaisia parhaansa mukaan palon syttymissyyn selvittämisessä.

Lisätietoja,

Toimialajohtaja Petri Salermo, puh. 050 385 6876

IP65-luokan Fresa-teollisuusvalaisimissa on RST-salvat ja IK-luokka 08. Valonlähteenä on kiinteä 4000 kelvinin led 48 W (4300 lm) tai 75 W (6700 lm) L70: 50 000 h (25 °C). Valaisimet ovat läpijohdotettavissa ja ne on helppo asentaa. Ne toimivat myös kylmissä tiloissa ja kestävät runsaasti sytytyskertoja.

Fresa LIJO5M-mallit ovat saatavissa viiden metrin liitosjohdolla ja LIJO10M-mallit kymmenen metrin liitosjohdolla, jolloin valaisimia voidaan ketjuttaa. LIJO-malleissa on 3 x 1,5 mm² kumikaapeli (H07RN-F) ja Schuko-pistotulppa, joten ne soveltuvat erinomaisesti tilapäisvalaistukseen esimerkiksi työmaille.

KUVAT http://express.airam.fi/ts/tuoteuutiset_fresa_27032017.zip

MUUT KUVAT http://mediabank.airam.fi

LISÄTIEDOT Miikka Rauhala, miikka.rauhala@airam.fi, puh. 040-509 0264.

Under våren är trafiken till avfallscentralerna och sorteringsstationerna allt livligare. För att minska på rusningen utökas öppettiderna under perioden april till oktober. Stationerna tar utan avgift emot bland annat små partier av hemmets farliga avfall, elapparater och metallskrot. Noggrannare uppgifter om avfallsmottagningen samt prislistor på www.lsjh.fi.

Isosuo avfallscentral i Reso, Rauhala avfallscentral i Pargas, Auranmaa sorteringsstation i Tarvasjoki samt Bjärnå sorteringsstation har, utöver de normala öppettiderna, öppet i april till oktober den första helgfria lördagen i månaden kl. 10–15.

Toppå avfallscentral i Åbo, Korvenmäki avfallscentral i Salo samt Yläne sorteringsstation har, utöver de normala öppettiderna, i april till oktober öppet den sista helgfria lördagen i månaden kl. 10–15.

Kimitoöns sorteringsstation har öppet torsdagar kl. 13–18 och i april till oktober därtill måndagar 10–15 samt den sista helgfria lördagen i månaden kl. 10–15.

Pemar sorteringsstation har öppet tisdagar och onsdagar kl. 12–19 och i april till oktober därtill fredagar kl. 9–16 samt den första helgfria lördagen i månaden kl. 10–15.

Korpo sorteringsstation har öppet onsdagar kl. 14.30–18 och i april till oktober därtill fredagar 10–13 samt den första helgfria lördagen i månaden kl. 10–13.

Houtskär sorteringsstation har i april till oktober öppet tisdagar kl. 15-16.45 och den sista helgfria lördagen i månaden kl. 9.45–12.45.

Öppettiderna för Mörttilä sorteringsstation på Utö finns på Utö Handels anslagstavla.

Siira-bilen ambulerar i glesbygden

Soteringsstationen på hjul vid namn Siira besöker i år Nagu och Iniö i Pargas, Virmo och Nousis, Velkua och Röölä i Nådendal, Kiikala, Kisko och Suomusjärvi i Salo samt Högsåra och Rosala i Kimitoön. Yrjö-bilen, som mottar hemmets farliga avfall, följer med Siira till alla hållplatser.

Kontaktuppgifterna till alla mottagningsplatser samt öppettiderna och Siira-bilens tidtabeller finns på www.lsjh.fi/avfallsmottagning

Noggranna sorteringsinstruktioner finns i avfallets abc på www.lsjh.fi/sv/abc

Tilläggsuppgifter också från LSJH:s servicenummer tfn 0200 47470 mån–fre 9–15 (lsa/msa) eller kundtjanst@lsjh.fi

Keväällä liikenne käy jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla yhä vilkkaampana, ja kiireeseen vastataan huhtikuusta lokakuuhun laajennetuilla aukioloilla. Asemille voi tuoda maksutta muun muassa pieniä eriä kodin vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita ja metalliromua. Tarkemmat tiedot vastaanotettavista jätelajeista ja hinnoista osoitteessa www.lsjh.fi.

Isosuon jätekeskus Raisiossa, Rauhalan jätekeskus Paraisilla, Auranmaan lajitteluasema Tarvasjoella sekä Perniön lajitteluasema palvelevat normaalien aukiolojen lisäksi huhti–lokakuussa joka kuukauden ensimmäinen arkilauantai klo 10–15.

Topinojan jätekeskus Turussa, Korvenmäen jätekeskus Salossa, sekä Yläneen lajitteluasema pitävät normaalien aukiolojen lisäksi porttinsa auki huhti–lokakuussa joka kuukauden viimeinen arkilauantai klo 10–15.

Kemiönsaaren lajitteluasema palvelee huhti-lokakuussa maanantaisin 10–15, torstaisin klo 13–18 sekä joka kuukauden viimeinen arkilauantai klo 10–15.

Paimion lajitteluasema on auki tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 12–19 ja huhti–lokakuussa lisäksi perjantaisin klo 9–16 sekä joka kuukauden ensimmäinen arkilauantai klo 10–15.

Korppoon lajitteluasema on huhti–lokakuussa auki keskiviikkoisin klo 14.30-–18 sekä perjantaisin klo 10–13 ja joka kuukauden ensimmäinen arkilauantai klo 10–13.

Houtskarin lajitteluasema on auki huhti-lokakuussa tiistaisin klo 15-16.45 ja joka kuukauden viimeinen arkilauantai klo 9.45–12.45.

Mörttilän lajitteluaseman aukiolot ilmoitetaan Utön kaupan ilmoitustaululla.

Siira-auto kiertää haja-asutusalueella

Pyörillä liikkuva lajitteluasema Siira vierailee tänä vuonna Paraisten Nauvossa ja Iniössä, Mynämäessä ja Nousiaisissa, Naantalin Velkualla ja Röölässä, Salon Kiikalassa, Kiskossa ja Suomusjärvellä sekä Kemiönsaaren Högsårassa ja Rosalassa. Kodin vaarallisia jätteitä vastaanottava Yrjö-auto kulkee Siiran mukana kaikilla pysäkeillä.

Kaikkien vastaanottopaikkojen yhteystiedot ja aukiolot sekä Siira-auton aikataulu osoitteessa www.lsjh.fi/jatteenvastaanotto

Tarkat lajitteluohjeet löydät jätteiden abc:stä: www.lsjh.fi/abc

Lisätietoja myös LSJH:n palvelunumerosta 0200 47470 ma-pe 9–15 (pvm/mpm) tai asiakaspalvelu@lsjh.fi